Harmokeltasiipi – Eilema lurideola
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 26–35 mm. Tuntosarvet okrankeltaiset–tummanharmaat. Pää oranssinkeltainen; kaulus oranssinkeltainen, sen keskellä diffuusirajainen, harmaa osa (vrt. lyijykeltasiipi (E. complanum)). Keski- ja takaruumis lyijynharmaat, jälkimmäisen takaosa keltainen.
Etusiivet lyijynharmaat; etureunassa keltainen–oranssinkeltainen juova, joka on selvästi kapeampi siiven kärjen lähellä. Koiraalla etureuna tyvestä musta. Ripset keltaiset. Takasiivet vaaleankeltaiset.
Muna pallomainen, alapuoli litistynyt; väri kiiltävän vihertävä.
Toukka 23–26 mm, hyvin tumman harmaa; karvat mustat ja kellertävät; selkä- ja sivuselkäjuova mustat; sivujuova oranssi. Pää musta.
Kotelo melko kapea, 9,5–12 mm, kiiltävän vaaleanruskea–oranssinruskea. Jaokkeiden A4–A6 pistekuopat pienet, eivät kovin tiheässä; hengitysaukot verrattain leveät.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- harmokeltasiipi (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Suurperhoset