Harmokeltasiipi Eilema lurideola

Yleiskuvaus

Siipiväli 26–35 mm. Tuntosarvet okrankeltaiset–tummanharmaat. Pää oranssinkeltainen; kaulus oranssinkeltainen, sen keskellä diffuusirajainen, harmaa osa (vrt. lyijykeltasiipi (E. complanum)). Keski- ja takaruumis lyijynharmaat, jälkimmäisen takaosa keltainen.

Etusiivet lyijynharmaat; etureunassa keltainen–oranssinkeltainen juova, joka on selvästi kapeampi siiven kärjen lähellä. Koiraalla etureuna tyvestä musta. Ripset keltaiset. Takasiivet vaaleankeltaiset.

Muna pallomainen, alapuoli litistynyt; väri kiiltävän vihertävä.

Toukka 23–26 mm, hyvin tumman harmaa; karvat mustat ja kellertävät; selkä- ja sivuselkäjuova mustat; sivujuova oranssi. Pää musta.

Kotelo melko kapea, 9,5–12 mm, kiiltävän vaaleanruskea–oranssinruskea. Jaokkeiden A4–A6 pistekuopat pienet, eivät kovin tiheässä; hengitysaukot verrattain leveät.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
MR.1
Tieteellinen nimi
Eilema lurideola
Auktorit
(Zincken, 1817)
Yleiskieliset nimet
  • harmokeltasiipi (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.62236
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Suurperhoset