Viirukärsäyökkönen – Herminia tarsipennalis
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 26–33 mm. Koiraan tuntosarvet ripsiset, niiden puolivälissä paksunnos. Etusäärissä suuret tupsut, nilkkajaokkeet selvästi havaittavat.
Etusiivet tasaisen mullankellertävän harmaanruskeat, melko tummat. Poikkiviirut tumman harmaanruskeat; sisempi heikosti taipunut; ulompi tekee vahvan mutkan ulospäin munuaistäplän kohdalla. Munuaistäplä tumma, puolikuun muotoinen. Aaltoviiru suora, terävä, vaaleareunuksinen, päättyy etureunaan. Keskivarjo puuttuu. Takasiivet harmahtavat, takanurkasta lähtee mustahko, heikkenevä vaaleareunuksinen juova; ripsien tyvijuova alapinnalla katkeileva.
Toukka 17–20 mm, sameanharmaa; selkäjuova harmahtavanmusta; sivuselkäjuovat vaaleammat. Nystyrät mustat, kellertävänvihreäreunaiset. Hengitysaukot mustat. Niskakilpi tumma, keskeltä vaalea. Pää mustanruskea.
Kotelo kohtalaisen solakka, 12–14 mm, kirkkaan punaruskea. Pistekuopat puuttuvat metanotumista, jaokkeissa A1–A9 ne ovat olemassa. Harjakset selvät. Kremaster selvästi lyhyempi kuin sen tyven leveys, sukaset D1 ja Sd1 lähtevät läheltä sen tyveä. Sukaset hyvin ohuet, D2 vahvempi ja paljon pitempi kuin muut.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- viirukärsäyökkönen (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Suurperhoset