Valkovillakas Leucoma salicis

Yleiskuvaus

Siipiväli ♂ 34–48 mm, ♀ 44–55 mm. Sääret ja nilkat mustat, valkorenkaiset.

Siivet melko ohutsuomuiset, valkeat, silkinkiiltoiset. Etusiipien etureuna joskus kellertävänsävyinen.

Muna pyöreä, hiukan litistynyt, pinta sileä. Väri aluksi vaaleanvihreä, puoliksi läpikuultava, myöhemmin ruskeanharmaa, hienosti ja epäsäännöllisesti ruskeanoroinen.

Toukka 35–46 mm, harmaa, tummanharmaasirotteinen; selkäala musta, selässä rivi suuria, valkeita tai kellertäviä laikkuja, joiden vieressä joka jaokkeessa punainen, nuppimainen, karvainen nystyrä; sivuselkäjuova keltainen. Jaokkeissa A1 ja A2 kussakin pari yhdistynyttä pullean suippoa nystyrää. Alasivuselässä ja kyljessä rivi ruskeanpunaisia nystyröitä, joiden karvoitus keltaista–punertavaa. Pää mustanharmaa.

Kotelo 19–22 mm, kiiltävän tuumanruskea–musta; siinä 12–24 keltaista–oranssia, suurta laikkua. Karvoitus pitkää, varsinkin etupäässä, valkeaa ja kellertävää. Kremaster n. 2 mm, enemmän tai vähemmän liereä, siinä tiheään pitkittäisharjanteita, kärjessä lukuisia pieniä, vaaleanruskeita, voimakkaasti taipuneita koukkuja.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Leucoma salicis
Auktorit
(Linnaeus, 1758)
Yleiskieliset nimet
  • valkovillakas (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.62175
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • MVL.237