Täplätupsukas – Orgyia antiqua

♂: Siipiväli 25–35 mm. Tuntosarvet ruskeat, kampahampaat tumman harmaanruskeat. Ruumis ruskea–tummanruskea.

Etusiivet ruskeat. Poikkiviirut epäselvät, tumman harmaanruskeat. Keskitäplä häipyvä, ruskehtavanoranssi, tummareunainen. Ulkosarake pohjaa tummempi. Takakulman etupuolella selvä, puhtaanvalkea, kuutava täplä. Takasiivet ruskeat.

♀: Pituus 13–17 mm, leveys 6–8 mm. Tuntosarvet lyhyet, beesit, sahahampaiset. Takaruumis villakarvainen, harmaanbeesi. Raajat karvaiset. Siiventyngät lyhyet, harmaanbeesit, lyhytkarvaiset.

Muna pallomainen, sen yläpinta hiukan litistynyt; väri kermanvalkea–beesinruskea, mikropyylitäplä harmaanruskea, heti sen ulkopuolella beesi–harmaanruskea rengas.

Toukka 25–30 mm (♂) tai 32–38 mm (♀), harmaa; selkäjuova enemmän tai vähemmän musta, punatäpläinen, joskus osittain valkeahkoreunainen; sivuselässä rivi punaisia täpliä; joskus mustahko lisäsivujuova. Karvat valkeahkot; pienemmällä ♂-toukalla selässä jaokkeissa A1–A4 4 keltaista, suuremmalla ♀-toukalla kellanruskeaa pensselimäistä karvatupsua; jaokkeiden T1 ja A8 törröttävät karvatupsut mustasulkaiset – sulkakarvat tupsujen kärjessä pitemmät, jolloin tupsut näyttävät nuijapäisiltä; jaokkeen A1 sivuilla valkoinen ja jaokkeen A2 sivuilla musta, törröttävä karvatupsu. Selässä jaokkeissa A6 ja A7 kaksi vaaleanpunaista rauhasaukkoa. Pää musta.

Kotelo vanttera, 10–17 mm (naaraalla suurempi kuin koiraalla), kiiltävän tummanruskea–musta. Päälaella ja selkäpuolella pitkiä, ohuita, valkeahkoja karvoja; selkäpuolella jaokkeissa A1–A3 kussakin beesi laikku, jossa sukkulamaisia suomuja. Kremaster ulkoneva, sen tylpässä kärjessä useita lyhyitä, spiraalimaisesti kiertyneitä sukasia.

Aikuinen elo–syyskuussa.

Muna talvehtii.

Keväällä kuoriutuvat toukat pystyvät levittäytymään erittämänsä silkkirihman lennättäminä.

Koiras lentää päivällä auringonpaisteessa, mutta tulee myös yöllä valolle. Naaras tulee ulos kotelokopan molemmista kerroksista ja houkuttelee koiraita luokseen erittämiensä feromonien avulla.

Toukka polyfagi, elää puilla, pensailla ja ruohoilla kuten mustikalla (Vaccinium myrtillus) ja lepällä (Alnus).

Koteloituu munanmuotoiseen, kellanharmaaseen kotelokoppaan.

Lehti- ja sekametsissä, metsänreunoilla, metsäaukioilla, taimikoissa, soilla, tuoreissa kangasmetsissä.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Hydén, N., Jilg, K. & Östman, T. 2006. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare / Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 480 s.

Klöcker, A. 1909. Sommerfugle. II. Natsommerfugle. I. Del. Danmarks Fauna 7. 118 s.

Marttila, O. et al. 1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 384 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2008. Contribution to the description of pupae of the western Palaearctic lymantriids (Lepidoptera, Lymantriidae). Linzer biologische Beiträge 40: 901–920.

Porter, J. 2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.

Strand, E. 1910–1911. Family: Lymantriidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. s. 109–141.