Isonokkayökkönen – Hypena proboscidalis
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 30–37 mm. Etusiivet suipot, takasiivet leveät. Etusiivet harmaanruskeat, tummariipusteiset. Poikkiviirut ruosteenruskeat; ulompi lähes suora. Aaltoviiru koostuu tummista, ulkopuolelta valkoreunaisista täplistä. Ulkoreuna tummavarjoinen. Takasiivet ruskeanharmaat, ulkoreunasta hieman tummemmat; koiraan yleensä tummemmat kuin naaraan.
Muna pyöreähkö, siinä n. 12 täyspitkää pitkittäisharjannetta. Väri tummanvihreä.
Toukka 24–28 mm, vihreä; selkäjuova tummempi; sivuselkä- ja sivujuova vaaleat. Nystyrät kellertävät. Pää vihreä, tummatäpläinen.
Kotelo 14–17 mm, hiukan pitkänomainen, kiiltävän ruskeanpunainen tai tummanruskea. Kremaster suippo, sileä, sukaset keskittyneet sen kärkipuoliskoon. D2 paljon paksumpi ja pitempi kuin muut.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- isonokkayökkönen (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Suurperhoset