Omenavähämittari – Pasiphila rectangulata

Siipiväli 17–20 mm. Takaruumiin tyven lähellä kyljissä mustahkoja täpliä tai epätäydellinen rengas.

Etusiivet vihreät, mustahkonharmaapoikkijuovaiset. Keskisarakkeen reunat mustat, sisempi tasaisen kaareva, ulompi yhtenäinen, sen etuosassa kaksi hammasta, joista taempi suurempi. Keskipilkku musta, keskisarakkeen reunojen keskellä. Ulkosarakkeen sisäosassa 3 mustanharmaata varjolaikkua, joiden välissä 2 vihreää juovaa ulomman poikkiviirun hampaista aaltoviiruun. Aaltoviiru hieno, hampaallinen, pohjan värinen. Ulkoreunajuova yhtenäinen, suonien välissä paksumpi, usein jatkuvat tyveenpäin mustina juovina saroissa M1 ja M2. Takasiivet kuten etusiivet, kaarijuovassa hiukan suippo kulma.

Muna pitkänomaisen ovaali, litistynyt, pinta kiiltävä, siinä vain heikkoja, epäsäännöllisen muotoisia kuoppia. Väri aluksi valkeahkonkeltainen, myöhemmin samean punaharmaa.

Toukka 12–13 mm, kellanvihreä–mehuvihreä; selkäjuova punainen–punaruskea, taaksepäin hiukan levenevä ja jaoketta T1 kohden terävästi kapeneva; sivuselkäjuova puuttuu tai näkyy heikosti kahdessa takimmaisessa jaokkeessa. Selkäjuova hajonnut usein laikuiksi tai kokonaan häipyvä.

Kotelo keskikokoinen, vanttera, 7–8,5 mm, vaaleanruskea, siipiaiheet tyvestä selkäpuolella hiukan tummemmat, enimmäkseen vihreät. Selkäjuova ja peräpää tummemmat, ruskeat. Silmät pian tummemmat. Dorsaaliura kuten tuomivähämittarilla (P. chloerata), sivuviillos suurempi ja pitempi. Jaokkeen A10 sivut vahvasti kaarevat, vatsapuolelta melko uurteinen. Kremaster kuten tuomivähämittarilla, kärjestä harvoin musta. Sukaset Sd1 lähtevät selvästi D1:ien takaa. Ne sijaitsevat lähempänä L1:iä kuin nämä D2:ista.

Koiraan uncus surkastunut. Sivulämssän yläreuna suora tai hiukan kupera; ulkoreuna suippo ja vähemmän vahvasti sukasinen kuin tuomivähämittarilla (P. chloerata) tai mustikkavähämittarilla (P. debiliata). Labikset muuntuneet, niiden liitoskohta sivulämssään päättyy erilliseen kaarevaan piikkiin; tyven papilli painautunut. Manicassa useita eripituisia piikkejä, joista kaksi työntyy koukkumaisesti muiden yli. 8. sterniitti tyvestä kapeampi kuin tuomivähämittarilla, mutta ei niin kapea kuin mustikkavähämittarilla; keskellä oleva lovi vähemmän syvä, oktavaalit pitemmät.

Naaraan lamella antevaginalis ohuempi kuin tuomivähämittarilla. Ductus bursae pitkä, ei piikkinen. Corpus bursae melko suuri, ovoidi, siinä kaksi kuutavaa, rakeista piikkikaistaletta, joista taempi on pienempi.

Lentää heinäkuun alkupuoliskolta elokuun alkuun.

Muna talvehtii.

Toukka  touko–kesäkuussa.

Lentää yöllä; tulee valolle. Käy kukilla.

Toukka elää omenapuulla (Malus domestica), päärynällä (Pyrus communis) ym. hedelmäpuilla, myös tuomella (Prunus padus), kukkasilmuilla ja kukilla.

Koteloituu löyhään koppaan karikkeeseen maahan, joskus kaarnanrakoon.

Puistoissa, puutarhoissa, metsänreunoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Svenska fjärilar

Klöcker, A. 1915. Sommerfugle. IV. Natsommerfugle. III. Del. Danmarks Fauna 17. 162 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O. 1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Suomen Perhostutkijain Seura, Recallmed Oy, Hanko. 280 s.

Patočka, J. 1996. Die Puppen der mitteleuropäischen Blütenspanner. Dortmunder Beiträge zur Landeskunde 30: 185–283.

Pierce, F. N. 1914. The genitalia of the group Geometridae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. F. N. Pierce, Liverpool. xxix, 88, [XLVIII] s.

Porter, J. 2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.

Prout, L. B. 1912–1916. The Palaearctic Geometrae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. IV. Volume. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. I–V, 1–479.

Skou, P. 1984. Nordens Målere. Håndbog over de danske og fennoskandiske arter af Drepanidae og Geometridae (Lepidoptera). Danmarks Dyreliv 2. Fauna Bøger, København. 332 s.

Weigt, H.-J. 1977. Die Blütenspanner Westfalens (Lepidoptera Geometridae). Teil 2: Die Raupen und ihre Futterpflanzen. Dortmunder Beiträge zur Landeskunde 11: 41–98.

Weigt, H.-J. 1988. Die Blütenspanner Mitteleuropas (Lepidoptera, Geometridae: Eupitheciini). Teil 2: Gymnoscelis rufifasciata bis Eupithecia insigniata. Dortmunder Beiträge zur Landeskunde 22: 5–81.