Toukopikkumittari – Eupithecia lanceata
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 17–21 mm. Takaruumiin 2. jaoke tummanruskea.
Etusiivet suipot, ruskeat. Tyvisarakkeessa hiukan tummemman ruskeaa kehnää. Sisemmän poikkiviirun ja keskivarjon väli tummemman ruskea, takareunassa harmaa, nämä muodostavat tiimalasin muotoisen kuvion. keskipilkku pitkänomainen, musta. Keskivarjon ja ulomman poikkiviirun välissä kapea, vaalea poikkivyö, joka ei ulotu takareunaan. Aaltoviiru selvä, heikkohampainen, pohjan värinen. Ulkosarakkeen sisäosa lähelle takareunaa tumma, varsinkin saroissa M1 ja M2. Takasiivet valkeahkonharmaat, heikkokuvioiset; keskipilkku tavallisesti puuttuu. Molempien siipiparien ripset pitkät.
Muna hyvin vähän litistynyt, solakan liereä, vahvasti kiiltävä. Pinnassa lukuisia vahvasti 4-–6-sormisia, matalia kuoppia. Väri aluksi valkea, pian kellanoranssi, sitten punaruskea.
Toukka solakka, 15–18 mm, kellertävänruskea; selkäjuova leveä, mustahkonruskea, vielä tummemman, ohuen juovan jakama, pohjavärin juovamaisesti rajaama; neljän keskimmäisen jaokkeen väleissä selkäjuova usein hiukan leventynyt. Sivuselkäjuova hieno, mustahkonruskea; sivujuova leveä, tumman harmaanruskea, ylhäältä hienosti vaaleareunainen.
Kotelo solakka, keskisuuri, 6,5–8 mm, kiiltävän keskipunaruskea, peräpää tummempi, siipiaiheet savenkeltaiset. Pintarakenne kohtalaisen hieno – kohtalaisen karkea. Dorsaaliura keskisyvä, keskileveä, syvempi ja leveämpi kuin neulaspikkumittarilla (E. tantillaria), sen hampaat vaihtelevat, useimmiten lukuisat, keskimmäinen ja sivuselän usein hiukan muita suuremmat, eivät kuitenkaan ulotu 1/4 kohdalle 10. tergiittiä. Sivuviillos pieni, matala. Jaokkeen A10 vatsapuolen frontolateraaliset kohoumat usein selvät. Kremaster vähän erottuva, selkäpuolelta katsottuna suunnilleen yhtä pitkä kuin tyvensä leveys, pyöristyneen kielimäinen, selkäpuolelta varsinkin tyvipuoliskosta poikkiryppyinen, vatsapuoli joskus hiukan syvennyt. Kremaster on dorsoventraalisesti hyvin vahvasti litistynyt, sivulta katsottuna siksi hyvin kapea. Sukaset lyhyemmät kuin kremasterin pituus, D2:t pitemmät ja paksummat kuin muut, D1:t lähtevät hiukan kremasterin keskikohdan etupuolelta, Sd1:t D1:ien ja L1:ien puolivälistä tai hiukan lähempää L1:iä, nämä lähempänä D2:ia kuin Sd1:iä.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- toukopikkumittari (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Mittarit
- Suurperhoset