Putkipikkumittari – Eupithecia trisignaria

Siipiväli 16–20 mm. Takaruumis alta vaaleanharmaa, sen sivuilla tyven lähellä pieni, epäselvä, mustahko täplä.

Etusiivet himmeät, ruskeanharmaat, niissä epäselviä, tylppäkulmaisia, tummempia poikkijuovia. Poikkiviirut tummempipilkkuiset, keskisarakkeen etureunassa kaksi harmaanmustaa laikkua. Ulompi poikkiviiru ilman kulmaa etureunan lähellä, aaltoileva, pohjaväriä vaaleampitäytteinen korkeintaan etureunassa, usein häipyvä. Keskipilkku selvä, poikittainen, musta. Aaltoviiru melko heikko. Takasiivet ruskeanharmaat, niissä heikkoja poikkijuovia; keskipilkku tumman ruskeanharmaa, juovamainen. Molempien siipiparien ulkoreunajuova lähes yhtenäinen; ripset hienosti vaalean- ja tummanharmaatäpläiset.

Muna ovaali; pinnan kuopat eivät kovin syviä, niiden pitkänomainen, heikkosorminen muoto tulee esille kuusikulmiosta. Väri aluksi valkea, myöhemmin valkeahkonvihreä.

Toukka solakka, 15–18 mm, lehdenvihreä–oliivinvihreä; selkäjuova hieno, tummanvihreä tai mustahko, usein häipyvä; sivuselkäjuova hiukan leveämpi, samanvärinen; sivujuova selvä, vaalea, hieman harjannemainen. Pää kiiltävän mustanruskea, levossa sisäänpäin vedetty, lähes piilossa. Rintajalat mustanruskeat, vaalearenkaiset. Peräkilvessä tummanruskea, kellertäväreunainen täplä.

Kotelo melko pieni, kohtalaisen solakka, 6–7,3 mm, kiiltävän harmaan- tai lehdenvihreä, takaruumis ruskea. Pintarakenne karkeahko. Metanotum ilman pistekuoppia, joskus yksittäisiä olemassa. Dorsaaliura kapea, melko syvä, tuskin tummareunainen, mutta takaa hiukan karvainen, sen takareuna hienohampainen, sivuselän ja joskus keskimmäinen hammas hiukan suuremmat, lyhyet, leveät ja suipot, ulottuvat useimmiten tuskin 1/5 kohdalle 10. tergiittiä. Sivuviillos verrattain suuri, syvä ja suippo. Jaokkeen A10 vatsapuolen frontolateraaliset kohoumat matalat. Kremaster selkäpuolelta katsottuna tuskin erottuva, hiukan lyhyempi kuin tyvensä leveys, sivut suorat, terävän kolmiomainen, hienosti poikkiryppyinen ja sen keskellä usein matala, pitkänomainen kuoppa. Vatsapuolen tyvellä syvennys. Sivulta katsottuna kremaster on dorsoventraalisesti selvästi litistynyt ja hiukan kupera. Sukaset verrattain lyhyet, suunnilleen puolet kremasterin pituudesta. D2:t paljon paksummat ja hiukan pitemmät kuin muut, D1:t lähtevät suunnilleen kremasterin keskikohdasta, Sd1:t hiukan lähempää D1:iä kuin L1:iä tai niiden puolivälistä. L1:t paljon lähempänä D2:ia kuin Sd1:iä.