Metsäpohjanmittari – Entephria caesiata

Siipiväli 28–33 mm. Etusiivet sinertävän tuhkanharmaat, vahvasti aaltoilevan tummapoikkijuovaiset. Tyvisarake ja keskisarake tummemmat, jälkimmäinen takaosastaan melko tasaleveä ja suora; sisempi ja ulompi poikkivyö vaaleamman harmaat, kaarevat, aaltoilevat, keskeltä tummajuovaiset. Keskipilkku mustahko. Aaltoviiru harmahtavanvalkea. Takasiivet vaaleanharmaat, ulkoreunasta tummemmat, keskipilkku mustahkonharmaa. Molempien siipiparien ulkoreunassa rivi mustia pilkkuja; ripset vaalean- ja tummahkonharmaatäpläiset.

Muna tuskin kiiltävä, oranssi.

Toukka 22–26 mm, vihreä tai punertavanruskea; selässä rivi V:n muotoisia merkkejä, jotka ovat edestä keltaiset, takaa roosat, mustahkoreunaiset, ja joiden kärki eteenpäin suuntautunut; selkäjuova kellertävä tai punertava; sivujuova valkea tai kellertävä. Pää ruskehtava.

Kotelo 11–14 mm, okranruskea, melko kiiltävä. Dorsaaliura keskiosastaan melko leveä, keskiulkonema syvempi kuin muut, kaikki kapeita, takareuna karvainen. Sivuviillos paljon lyhyempi kuin pahtapohjanmittarilla (E. flavicinctata). Kremaster kielimäinen; selkäpuoli tyvisosasta viistosti uurteinen. Sukaset D2 erkanevat, vähemmän koukkumaiset, paljon pitemmät kuin muut sukaset.

Koiraan sivulämssän costa hyvin kapea, sen ylempi kärkiuloke lyhyen sormimainen; alempi kärkiuloke surkastunut.

Naaraan ductus bursaen etuosan kitinisoituma hyvin kehittynyt, sen takaosan kitinisoitumat käytännössä puuttuvat. Corpus bursaessa hyvin kehittynyt signum.

Lentää heinäkuun alkupuolelta elokuun puoliväliin.

Toukka syys–kesäkuussa; talvehtii pienenä.

Lentää yöllä; tulee valolle (naaraat huonommin), joskus myös syötille.

Toukka elää mustikalla (Vaccinium myrtillus) ja juolukalla (V. uliginosum), myös vaivaiskoivulla (Betula nana), kanervalla (Calluna vulgaris) ja suopursulla (Rhododendron tomentosum).

Koteloituu löyhään koppaan karikkeeseen maahan.

Mustikkatyypin kuusimetsissä, Keski- ja Pohjois-Suomessa lisäksi rämeillä ja aivan pohjoisessa tunturikoivikoissa.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Aubert, J. F. 1959. Les Geometrides palearctiques du genre Entephria Hb. Description d'un genre nouveau pour argentiplumbea Hmps. Zeitschrift der Wiener Entomologischen Gesellschaft 44(11/12): 177–209.

Aurivillius, C. 1888–1891. Nordens fjärilar. Handbok i Sveriges, Norges, Danmarks och Finlands Macrolepidoptera. Aktiebolaget Hiertas bokförlag, Stockholm. I–LII, 1–278, [1–50].

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura, Tampereen Kirjapaino Oy Tamprint, Tampere. 260 s.

Patočka, J. 1995. Die Puppen der Spanner Mitteleuropas. Unterfamilie Larentiinae, Tribus Lythriini, Xanthorhoini, Larentiini und Cidariini (Lepidoptera, Geometridae). Deutsche Entomologische Zeitschrift N.F. 42(1): 139–174.

Prout, L. B. 1912–1916. The Palaearctic Geometrae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. IV. Volume. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. I–V, 1–479.

Skou, P. 1984. Nordens Målere. Håndbog over de danske og fennoskandiske arter af Drepanidae og Geometridae (Lepidoptera). Danmarks Dyreliv 2. Fauna Bøger, København. 332 s.