Hietamittari – Phibalapteryx virgata

Siipiväli 17–23 mm. Etusiivet vaaleanharmaat, ruskeakehnäiset. Poikkiviirut tummanruskeat; tyvi-, sisempi ja ulompi poikkiviiru lähes suorat, viimeksimainitun ulkopuolella 2 tai 3 hiukan vähemmän suoraa poikkijuovaa; sisemmän tyvipuolella ja ulomman tyvi- ja ulkopuolella valkeahko poikkijuova. Keskipilkku musta. Viisto kärkijuomu olemassa; vaalea aaltoviiru lähes suora. Ripset harmaat, niiden ulkopuolisko vaaleampi. Takasiivet vaaleanharmaat; ulompi poikkiviiru vaalea, sen ulkopuolella 2 tai 3 ruskehtavaa poikkiviirua.

Muna pitkänomaisen puikea, litistynyt, kiiltävä, oranssinkeltainen – vaalean mullanruskea.

Toukka 16–19 mm, samean vaaleanpunertava, ruskea tai oliivinvärinen; selkäjuova tummanvihreä tai -ruskea; sivuselkäjuova vaalea tai kellertävä, katkonainen; lisäsivu- ja sivujuova mustahkonharmaat. Vatsa vaaleankeltainen.

Kotelo 8–9 mm, samean tumman punertavanruskea, melko kiiltävä. Takaruumiin 4.–6. jaokkeet okranruskeareunaiset. Metanotum hiukan uurteinen. Dorsaaliuran takaviilloksien sivut joskus hiukan aaltoilevat. Kremaster keilamainen, sen kärjessä 2 erkanevaa piikkiä.

Lentää toukokuun loppupuolelta elokuun loppupuolelle kahtena sukupolvena.

Toukka kesä–syyskuussa.

Kotelo talvehtii.

Lentää yöllä; tulee valolle (naaraat huonommin). Lähtee herkästi lentoon myös päivällä.

Toukka elää mataroilla (Galium).

Koteloituu harvaan koppaan ylimpiin maakerroksiin maan sisään.

Kedoilla, hiekkarannoilla, ruderaateilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Klöcker, A. 1915. Sommerfugle. IV. Natsommerfugle. III. Del. Danmarks Fauna 17. 162 s.

Korri, N. 2011. Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit: julkaisun toinen päivitys 2011. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 2/2011: 1–97.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura, Tampereen Kirjapaino Oy Tamprint, Tampere. 260 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Patočka, J. 1995. Die Puppen der Spanner Mitteleuropas. Unterfamilie Larentiinae, Tribus Lythriini, Xanthorhoini, Larentiini und Cidariini (Lepidoptera, Geometridae). Deutsche Entomologische Zeitschrift N.F. 42(1): 139–174.

Porter, J. 2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.

Prout, L. B. 1912–1916. The Palaearctic Geometrae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. IV. Volume. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. I–V, 1–479.