Jänönvihmamittari – Chesias legatella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Yleiskuvaus
Siipiväli 31–37 mm. Etusiivet melko tumman ruskeat. Keskisarake muodostuu kolmesta ruskehtavanokrareunaisesta laikusta, joista keskimmäisessä valkeahko juomu ja tumman harmaanruskea täplä. Etureunan lähellä valkeahko tai ruskehtavanokra pitkittäisjuova, joka ulottuu tyven läheltä siiven kärkeen. Aaltoviiru valkeahko, lähes suora; ulkosarakkeen ulko-osa okranruskea. Ulkosarakkeen sisäosan suonet valkokehnäiset ja tummapilkkuiset. Ripsissä tumma jakoviiru, niiden ulkopuolisko vaaleampi. Takasiivet ruskehtavanharmaat, kärkiosasta tummemmat.
Toukka 28–30 mm, vihreä, jaokkeiden välit kellertävät; selkäjuova tummempi, vaaleareunainen; sivuselkäjuova tummanvihreä, ylhäältä kellertäväreunainen; sivujuova valkea. Vatsassa kolme valkeahkoa pitkittäisjuovaa. Pää kellanvihreä–vihreä, ruskehtavatäpläinen.
Kotelo 12–13,5 mm, tummanruskea. Pintarakenne päässä ja keskiruumiissa hyvi karkea. Dorsaaliura kapea, keskeltä ei leventynyt, pikemminkin katkennut. Kremaster kohtalaisen lyhyt, sen vatsapuoli pitkittäis-, selkäpuoli poikkiuurteinen. Kremasterin kärjet hyvin suuret.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.




- Yhteensä ruutua
- jänönvihmamittari (suomi)
- MX.typeOfOccurrenceVagrant
- MX.typeOfOccurrenceVeryRare
- 2019 MX.iucnNA
- 2010 MX.iucnNA
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Mittarit
- Suurperhoset