Koivumittari – Biston betularia

Siipiväli ♂ 35–47, ♀ 40–56 mm. Ruumis etusiipien värinen.

Etusiivet valkeat, mustariipusteiset. Poikkiviirut mustat, tavallisesti epäselvät, sisempi kaareva, ulompi muodostaa kaksi mutkaa ulospäin, näistä etummainen vahvempi; keskivarjo häipyvä, muodostaa etureunassa mustan täplän. Keskitäplä mustahko. Aaltoviirun reunat osittain mustanruskeat. Ripset mustatäpläiset. Takasiivet kuten etusiivet, mutta sisempi poikkiviiru puuttuu.

Muodolla f. insularia (Thierry-Mieg, 1886) musta riipustus peittää suuren osan pohjaväristä. Muoto f. carbonaria (Jordan, 1869) on lähes kokonaan mustahko, vain pää, täplät etusiipien tyvessä ja takasiipien etureuna valkeat.

Muna ovaali, sagriininen, vihreä, myöhemmin punertava.

Toukka 55–58 mm, oksamainen, vihreä, harmaa tai ruskea. Sivuselässä usein rivi vaaleita täpliä. Vihreillä yksilöillä joka jaokkeessa poikittainen, punertava varjo. Jaokkeen A5 sivuselässä vaaleampi uloke; A8:n selässä pari okraa uloketta. Hengitysaukot valkeat, tummareunaiset. Pää silmiinpistävän kaksihalkoinen, sivuilta ja takaa ruosteenvärinen.

Kotelo 18,0–24,0 mm, mustanruskea. Pintarakenne hienohko. Korvamaisen kohouman takareuna keskiruumiin hengitysaukon takana matala. Jaokkeen A5 edessä oleva poikittaissyvennys hiukan lyhyempi ja leveämpi kuin tammimittarilla (B. strataria). Hengitysaukko on suunnilleen tämän harjanteen ventraalikolmanneksen korkeudella. Sivuviillos vahva. Dorsaaliuran kaudaaliulkonemat useimmiten leveämmät ja matalammat kuin tammimittarilla. Kremaster sulautuu tasaisemmin kärkihaarukan varteen, sen tyviosa hiukan hienompipintarakenteinen. Kärjen oat usein haaroittuneet, terävämmässä kulmassa.

Lentää kesäkuun alusta elokuun alkuun.

Toukka heinä–lokakuussa.

Kotelo talvehtii.

Lentää yöllä; tulee valolle (naaraat huonommin).

Toukka erittäin polyfagi, elää mm. koivuilla (Betula), pajuilla (Salix), poppeleilla (Populus), tammella (Quercus robur), herukoilla (Ribes), ruusuilla (Rosa), vadelmalla (Rubus idaeus), tuomella (Prunus padus) ja marunoilla (Artemisia).

Koteloituu maan sisään ilman koppaa.

Valoisissa lehti- ja sekametsissä, pensaikoissa, rannoilla, puistoissa.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Barrett, C. G. 1901. The Lepidoptera of the British Islands. Vol. VII. Heterocera, Geometrina. L. Reeve & Co., London. 336, [281–328] s.

Klöcker, A. 1915. Sommerfugle. IV. Natsommerfugle. III. Del. Danmarks Fauna 17. 162 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O. 1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Suomen Perhostutkijain Seura, Recallmed Oy, Hanko. 280 s.

Patočka, J. 2004. Die Puppen der mitteleuropäischen Spanner aus der Unterfamilie Ennominae (Lepidoptera: Geometridae), 2. Teil. Linzer biologische Beiträge 36(1): 315–388.

Porter, J. 2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.

Prout, L. B. 1912–1916. The Palaearctic Geometrae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. IV. Volume. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. I–V, 1–479.

Skou, P. 1984. Nordens Målere. Håndbog over de danske og fennoskandiske arter af Drepanidae og Geometridae (Lepidoptera). Danmarks Dyreliv 2. Fauna Bøger, København. 332 s.