Tammimittari – Biston strataria

Siipiväli 42–55 mm. Keskiruumis mustanruskea, valkeansekainen. Takaruumis ruskea, mustapilkkuinen.

Etusiivet harmaanvalkeat, ruskea- ja mustariipusteiset. Poikkiviirut mustat, muodostavat kaksi mutkaa ulospäin, sisemmän sisäpuolella ja ulomman ulkopuolella ruskea poikkivyö; keskivarjo epäselvä, muodostaa etureunassa mustan täplän. Keskitäplä musta. Ulkosarakkeen ulko-osassa mustahkoja varjoja. Takasiivet harmaanvalkeat, harmaariipusteiset; keskivarjo ja ulompi poikkiviiru suorat, harmaat, jälkimmäisen ulkopuolella vaaleanpunertavaa sävyä.

Muna ovaali, sagriininen, kalpean lihanvärinen.

Toukka 52–55 mm, vaalean tuhkanharmaa, vaihtelevasti tummempinoroinen; jaokkeessa T1 pari kyhmyä, A1:n sivuilla pienet kyhmyt, jaokkeissa A4 ja A8 parit pieniä kyhmyjä, A5:ssä kaksi suurempaa kyhmyä, kaikkien kärjet punertavanruskeat. Vatsa- ja peräjalkojen väli vaalean harmaanvihreä. Pää punertavanruskea, kellertäväkuvioinen. Rintajalat punertavanruskeat; vatsajalat harmaat; peräjalat ja peräkilpi punertavaruskeat.

Kotelo 18,0–23,0 mm, punaruskea. Pään ja keskiruumiin pintarakenne karkeaa, lyhyesti ja sekavasti ryppyistä. Korvamaisen kohouman takareuna keskiruumiin hengitysaukon takana verrattain korkea. Jaokkeen A5 edessä kapea ja pitkä poikittaissyvennys, joka on paksun, tumman harjanteen reunustama, sen sisällä epäteräviä pistekuoppia. Hengitysaukko on suunnilleen tämän harjanteen keskikohdan korkeudella. Sivuviillos hyvin pitkä, suippo ja suuntautuu kremasterin selkäpuolelle. Dorsaaliura syvä, tummareunainen, sen takareuna karvainen ja siinä keskipituisia kaudaaliulkonemia. Kremasterin tyviosa vahvasti uurteinen. Sen kärkihaarukan varsi keskipituinen, kärjen oat terävässä kulmassa.

Lentää huhtikuun alkupuolelta toukokuun puoliväliin.

Toukka touko–heinäkuussa.

Kotelo talvehtii.

Lentää yöllä; tulee valolle (naaraat hyvin huonosti). Molempien sukupuolien yksilöitä voi löytää päivisin puiden rungoilta.

Toukka elää eritoten tammella (Quercus robur), mutta myös koivuilla (Betula), haavalla (Populus tremula) ja lehmuksilla (Tilia).

Koteloituu hauraaseen koppaan maahan.

Tammimetsissä, valoisissa sekametsissä, puistoissa.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Barrett, C. G. 1901. The Lepidoptera of the British Islands. Vol. VII. Heterocera, Geometrina. L. Reeve & Co., London. 336, [281–328] s.

Klöcker, A. 1915. Sommerfugle. IV. Natsommerfugle. III. Del. Danmarks Fauna 17. 162 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O. 1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Suomen Perhostutkijain Seura, Recallmed Oy, Hanko. 280 s.

Patočka, J. 2004. Die Puppen der mitteleuropäischen Spanner aus der Unterfamilie Ennominae (Lepidoptera: Geometridae), 2. Teil. Linzer biologische Beiträge 36(1): 315–388.

Porter, J. 2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.

Prout, L. B. 1912–1916. The Palaearctic Geometrae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. IV. Volume. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. I–V, 1–479.

Skou, P. 1984. Nordens Målere. Håndbog over de danske og fennoskandiske arter af Drepanidae og Geometridae (Lepidoptera). Danmarks Dyreliv 2. Fauna Bøger, København. 332 s.