Laikkuharmomittari – Paradarisa consonaria

Siipiväli 33–37 mm. Takaruumiin tyvi valkea.

Etusiivet valkeanharmaat, vaaleanruskehtavan sekaiset, harvaan tummasirotteiset. Keskisarake lähes tasalevyinen takareunaan asti; sisempi ja ulompi poikkiviiru tumman harmaanruskeat, tuskin hampaalliset, ulompi suunnilleen ulkoreunan suuntainen, heikosti taipunut; sisemmän sisäpuolen varjojuova tummahkon harmaanruskea, ulomman ulkopuolen varjossa tumma laikku saroissa M2–M3. Keskivarjo epäselvä. Keskitäplä juovamainen, tumman harmaanruskea. Aaltoviiru valkeahko, melko heikko, vain etuosastaan selvemmin aaltoileva, molemmilta puolilta kalpeanruskeavarjoinen, saroissa M1–M2 tummemmin. Takasiivet kuten etusiivet, mutta siiven tyvellä valkea laikku; ulomman poikkiviirun varjo vähemmän tummakuvioinen; keskitäplä keskivarjon ulkopuolella; ulkoreuna vahvasti aaltoileva.

Muna pitkittäisharjanteinen, keltainen, oranssinpunatäpläinen.

Toukka pitkänomainen, 38–42 mm, sivut poimuiset, kellertävänruskea, jaokkeiden välit vihertävät; selkäjuova leveä, okra, ruskeareunainen, erottuu selvemmin vain keskiruumiin jaokkeissa; sivuselässä sameanpunaisia, aaltoilevia pitkittäisjuovia; sivut tummemmat, punavarjoiset. Selän nystyrät mustat, jaokkeen A8 D1-nystyrät kohonneet. Vatsa hyvin vaalean kellertävänvihreä. Pää valkeahkonokra, tummanruskeanoroinen.

Kotelo keskisuuri, kohtalaisen vanttera, 11,5 mm, punaruskea, kohtalaisen kiiltävä. Pintarakenne hienohko. Sivuviillos pieni; dorsaaliura huomaamaton. Kremaster tyvestä leveä, kärkeenpäin kiilamaisesti kapeneva, tyviosa pitkä ja vahvapintarakenteinen, sen sivuilla terävä hammas. Sen tyvikyttyrät suuret ja vahvasti viistouraiset. Kärkihaarukan varsi ei pitempi kuin kremasterin tyviosa, kärjen oat lyhyet ja terävässä kulmassa.