Kuusamakiitäjä – Hemaris fuciformis
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli ♂ 38–46 mm, ♀ 39–49 mm. Tuntosarvet mustat. Ruumis oliivinvihreä; takaruumiin kaksi keskimmäistä jaoketta tumman punaruskeat, kahden seuraavan sivutupsut keltaiset. Perätöyhdöt mustat ja oliivinvihreät.
Siivet läpinäkyvät, suonet tumman oliivinruskeat. Etureuna, siiven tyvi ja takareuna keskikohdan ulkopuolelle oliivinvihreät. Ulkoreunassa leveä, tumman punaruskea reunavyö. Etusiipien poikkisuoni tumman punaruskea.
Muna pieni (1,1 x 1,0 mm), lähes pallomainen, kiiltävän vaaleanvihreä.
Toukka 40–45 mm, vihreä, kellertäväpisteinen; sivuselkä juova heikko, valkeankeltainen; jaokkeiden A1–A7 sivuilla usein rivi ruskeanpunaisia täpliä. Vatsa tummanruskea. Peräsarvi ruskeanpunainen. Hengitysaukot valkeat, oranssikeskiset. Pää vihreä.
Kotelo solakka, 24–29 mm, mustanruskea, jaokkeiden välit ruskeankeltaiset. Kremaster litteä, kolmikulmainen, siinä lyhyitä, vahvoja koukkuja, kärki terävä, siinä 2 lyhyttä sukasta.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- kuusamakiitäjä (suomi)
- humledagsvärmare (ruotsi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Kiitäjät
- Suurperhoset