Mäntykehrääjä – Dendrolimus pini

Siipiväli ♂ 52–66 mm, ♀ 62–90 mm. Tuntosarvet harmaat–harmaanruskeat, koiraan kampahampaat tummanruskeat–mustanruskeat. Keskiruumis ruosteenruskea–harmaa; takaruumis ruskea–tummanruskea.

Etusiipien kuviointi kohtalaisen vaihtelevaa. Voimakaskuvioisilla yksilöillä tyvisarake punaruskea, keskisarake harmaa, ulkosarakkeen sisäosa punaruskea, ulospäin vaaleampi ja ulkosarakkeen ulko-osa harmaa. Keskitäplä valkea. Poikkiviirut tummat; aaltoviiru tumma, vahvasti mutkainen, usein täpliksi hajonnut. Kirjavien värimuotojen ohella esiintyy yksivärisen harmaita, ruskeita, punaruskeita tai lähes mustia muotoja. Koiras on terävämpikuvioinen kuin naaras. Takasiivet yksivärisen ruskeat.

Muna melko suuri, ovaali, himmeäpintainen. Väri ensin sinivihreä, parin päivän päästä harmaanruskea. Mikropyylitäplä tumma, sen ympärillä diffuusi, pohjaa vaaleampi rengas.

Toukka 60–80 mm, ruskea tai harmaa, tumma- ja vaaleanoroinen. Selässä takaruumiissa rivi ruskeita tai mustahkoja, rombimaisia laikkuja; sivuilla katkeileva, ruskea pitkittäisjuova. Jaokkeissa T2 ja T3 kaksi sinimustaa ornamenttilaikkua, joissa tiheään jäykkiä, piikkimäisiä karvoja. Karvoitus selässä ja sivuilla harvaa, mustahkoa, hengitysaukkojen alapuolella pitempää, tiheämpää, harmahtavaa tai ruskehtavaa. Hengitysaukot valkeahkot. Pää ruskea.

Kotelo melko lyhyt, 22–35 mm, vanttera, himmeänmusta, karvoitus harvaa, kellanruskeaa. Takapää pyöristynyt, siinä useita, lyhyitä koukkuja.

Lentää kesäkuun loppupuolelta elokuun puoliväliin.

Toukka elo–kesäkuussa; talvehtii keskenkasvuisena.

Lentää yöllä; koiras tulee hyvin valolle. Naaras lentää vasta pariutumisen jälkeen ja tulee silloin tällöin valolle.

Toukka elää enimmäkseen mäntykasveilla (Pinaceae), varsinkin männyllä (Pinus sylvestris), mutta myös sembralla (P. cembra), siperianlehtikuusella (Larix sibirica), kuusella (Picea abies) ja saksanpihdalla (Abies alba). Toukkia löytää parhaiten keväällä männyn rungoilta lämmittelemässä auringonpaisteessa.

Valoisissa mänty- ja sekametsissä, rämeillä.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Grünberg, K. 1911. Family: Lasiocampidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 149–180.

Hydén, N., Jilg, K. & Östman, T. 2006. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare / Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 480 s.

Klöcker, A. 1909. Sommerfugle. II. Natsommerfugle. I. Del. Danmarks Fauna 7. 118, [XVI] s.

Marttila, O. et al. 1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 384 s.

Peyron, J. 1909. Zur Morphologie der Skandinavischen Schmetterlingseier. Kungliga Svenska Vetenskapsakademiens Handlingar 44(1): 1–304, [1–10].