Pihlajakehrääjä – Trichiura crataegi

Siipiväli ♂ 28–35 mm, ♀ 31–38 mm. Tuntosarvet harmaat–harmaanruskeat. Keskiruumis tuhkanharmaa, takaruumis, etenkin koiraalla, hiukan vaaleampi.

Etusiivet harmaat–tummanharmaat, valkeahkokehnäiset. Poikkiviirut valkeat, keskisarakkeen puolelta mustahkoreunaiset, sisempi kaareva, ulompi tekee kaksi lähes suorakulmaista mutkaa. Aaltoviiru näkyy epäsäännöllisenä, valkeahkona peitteenä. Takasiivet vaaleanharmaat, ulkopuolisko tummempi; keskiviiru diffuusi, vaalea tai valkeahko, sisäpuolelta tummanharmaareunainen.

Muna soikea, kiiltävä, ruskeanharmaa.

Toukka 37–43 mm, harmahtavanmusta. Selässä parittain oranssinpunaisia, hiukan kohollaan olevia laikkuja, jotka ovat usein valkeiden laikkujen ympäröimiä, tai sivuselässä leveä, valkea pitkittäisjuova, joka on usein hajonnut täpliksi. Joka jaokkeen takaosassa oranssi tai vaaleankeltainen poikkivyö. Keskiruumiin jaokkeiden sivuilla yksi suuri ja sen takana pieni nystyrä; jaokkeiden T2 ja T3 selässä kaksi nystyrää kummassakin; jaokkeissa A1–A8 kussakin kaksi suurta selkänystyrää ja molemmilla sivuilla kolme pientä nystyrää. Karvoitus vaaleanharmaata. Pää musta.

Kotelo 14–17 mm, kiiltävän punaruskea. Kremaster lieni, siinä joitakin lyhyitä, hiukan koukkumaisia sukasia.

Lentää heinäkuun alkupuolelta syyskuun puoliväliin. Pohjois-Suomessa lento alkaa jo kesäkuun lopulla.

Muna talvehtii.

Toukka touko–kesäkuussa.

Pohjois-Suomessa talvehtii kaksi kertaa: ensin pienenä toukkana ja toisen kerran kotelona.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka polyfagi, elää lehtipuilla, pensailla ja varvuilla.

Koteloituu ovaaliin, kovaan, vaaleanruskeaan–ruskeanharmaaseen kotelokoppaan maanpinnalle tai kasvillisuuteen lähelle maanpintaa.

Lehti- ja sekametsissä, pensaikkoisilla hakamailla, puistoissa, puutarhoissa.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Grünberg, K. 1911. Family: Lasiocampidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 149–180.

Hydén, N., Jilg, K. & Östman, T. 2006. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare / Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 480 s.

Klöcker, A. 1909. Sommerfugle. II. Natsommerfugle. I. Del. Danmarks Fauna 7. 118, [XVI] s.

Marttila, O. et al. 1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 384 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Porter, J. 2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.