Jasmiinikoisa – Palpita vitrealis

Siipiväli 27-33 mm. Etusiivet läpikuultavat, kiiltävän valkeat. Etureunassa kapea, tumman ruosteenruskea tai

okranruskea juova. Keskisaran etureunassa kolme pientä, mustaa pilkkua sekä yksi keskisaran takakulmassa. Takasiivet

läpikuultavat, kiiltävän valkeat; diskaalitäplä pieni, musta. Molempien siipiparien ulkoreunassa rivi pieniä, mustia pilkkuja.

Vaeltaja, voidaan tavata kaikenlaisilla biotoopeilla; heinä-syyskuussa. Lentää yöllä; käy kukilla; tulee valolle.

Toukka vihreä, lyhytkarvainen; pitkittäisjuovat valkeahkot; pää vaaleanruskea. Elää ulkomailla öljypuulla (Olea europaea), usein myös rohtojasmiinilla (Jasminum officinale), likusterilla (Ligustrum), onnenpensaalla (Forsythia), mansikalla (Fragaria) ja heidellä (Viburnum). Nuori toukka elää lehden alapinnalla, suurempana syö kokonaisia lehtiä ja silmuja; II sukupolven toukat elävät hedelmillä ja siemenillä. Koteloituu kotelokoppaan yhteenkudottujen lehtien väliin.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Lepidoptera Dissection Group. Genitaalit

Svenska fjärilar

van Deurs, W. 1942. Sommerfugle. VI. Pyralider. Danmarks Fauna 48. 116 s.

Meyrick, E. 1895. A handbook of British Lepidoptera. MacMillan and Co., London. i-vi, 843 s.

Mutanen, M. et al. 2001. Huomionarvoiset pikkuperhoshavainnot 1997-1998. Baptria 26(3):99-120.

Palm, E. 1986. Nordeuropas Pyralider. Danmarks Dyreliv 3. Fauna Bøger, København. ISBN 87-88738-04-3. 287 s.