Sarakylmänperhonen – Oeneis norna

Siipiväli 36–55 mm. Naaras on suurempi ja pyöreämpisiipinen kuin koiras. Siipien yläpuoli useimmiten kalpean kellanruskea; postdiskaalialassa leveät, tummien suonien jakamat, vaaleankeltaiset – harmaankeltaiset poikkivyöt, joissa etusiivissä tavallisesti 2–3 mustaa, joskus valkokeskistä silmätäplää: 1 kärjen lähellä, 1 lähellä takakulmaa, sekä joskus kolmas sarassa M3; takasiivissä 0–2 silmätäplää. Koiraan etusiivissä tumma koirastäplä. Siipiripset vaaleanharmaa- ja tummanruskeatäpläiset. 

Etusiipien alapuoli vaalean ruskeankeltainen; etureuna epäselvästi ruskeatäpläinen, kärki harmaanruskean ja valkean marmoroima; silmätäplät kuten yläpuolella. Takasiipien alapuoli kuten paljakkakylmänperhosella (O. bore), valkoisen ja ruskean kirjoma, mutta tavallisesti tummempi; keskivyön ulkoreunan etupuoliskossa tavallisesti kaksi hammasta; täpliksi jakautunut reunajuova tavallisesti puuttuu.

Muna ovaali, päistään hiukan litistynyt, siinä 20–22 karkeaa pitkittäisharjannetta. Väri ensin valkea, sitten harmaanvioletti. 

Toukka pienenä vaalean kellanharmaa; pitkittäisjuovat hienot, punertavanruskeat – violetinharmaat, näistä selkäjuova selvin; sivujuova valkeanharmaa. Pää keltainen, mustapilkkuinen. Täysikasvuisena oliivinkeltainen; selkäjuova kapea, punertavanruskea; sivuselkä- ja sivujuova vaalean violetinruskeat.

Kotelo tuntematon.

Koiraan sivulämssän yläreunan tyvipuolisko ilman uloketta.

Lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppupuoliskolle.

Toukka talvehtii kahdesti, ensin pienenä, sitten täysikasvuisena.

Toukka elää kapealehtisillä saroilla (Carex), jäkeillä (Nardus), tähkiöillä (Phleum) ja tunturinurmikalla (Poa alpina).

Tunturien koivuvyöhykkeen aukeilla soilla, tunturirinteiden kosteissa kohdissa, tunturipurojen varsilla.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Eliasson, C. U. et al. 2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.

Korshunov, Yu. P. & Gorbunov, P. Yu. 1995. Butterflies of the Asian part of Russia: A handbook. Ural State University, Yekaterinburg. 202 s.

Lang, H. C. 1884. Rhopalocera Europae Descripta et Delineata. The butterflies of Europe described and figured. L. Reeve, London. 396 s.

Lukhtanov, V. A. 1983. A review of the genus Oeneis Huebner, 1816 (Lepidoptera, Satyridae) of the Polar Urals. Entomological Review 62: 93–102.

Marttila, O. et al. 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.

Pulkkinen, A. 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.

Seitz, A. 1908. Genus: Oeneis Hbn. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 117–121.