Tummahäränsilmä – Maniola jurtina

Siipiväli 35–46 mm. Naaras on suurempi kuin koiras. Siivet yläpuolelta tummanruskeat, koiraalla heikosti sinertävän- tai vihertävänhohtoiset. Koiraalla etusiivissä kärjen lähellä pieni, musta, valkokeskinen, keltarenkainen silmätäplä; sen takana heikkoa ruskehtavanoranssia väritystä. Koirastäplä leveä, kolmiomainen. Naaraalla silmätäplä on selvästi suurempi, sen kohdalla leveähkö ruskehtavanoranssi poikkivyö, joka ei ulotu takareunaan.

Etusiipien alapuoli ruskehtavanoranssi; kärki ja ulkoreuna vaaleanruskeat. Kärjen lähellä molemmilla sukupuolilla selvä silmätäplä. Takasiivet alapuolelta harmaanruskeat; postdiskaalialassa leveä, epäselvä, harmaankeltainen tai vaaleanharmaa poikkivyö, joka on naaraalla selvempi. Koiraalla posdiskaalialassa 2–3 hyvin pientä silmätäplää, jotka pienillä yksilöillä voivat puuttua.

Muna tynnyrimäinen – poikkipäisen kartiomainen, sivut kuperat, pinnalla 12–19 matalaa, mutkittelevaa pitkittäisharjannetta. Mikropyyliruusuke kolme tai neljä riviä sekundaarisia kennoja, jotka ovat rengasmaisen poikkiharjanteen sulkemat. Siirtymäala rivi puolisuunnikasmaisia kennoja, jotka ovat ulkopuolelta toisen rengasmaisen poikkiharjaneteen rajaamat (antaa vaikutelman kaksoisrenkaasta). Väri valkoinen, epäsäännöllisesti ruskeatäpläinen.

Toukka 25–28 mm, ruohonvihreä; selkäjuova tummanvihreä; sivujuova kapea, kellertävänvalkea. Vatsa harmaanvihreä. Karvoitus tiheää, lyhyttä, kärjestä taaksepäin taipunutta. Pää vihreä.

Kotelo pyöreähkö, keskiruumiin selkäpuolella terävä harjanne, pää teräväkärkinen; väri yksivärisen kellanvihreä – harmaankeltainen, keskiruumiissa ja siipiaiheissa tummanruskeita juovia, takaruumiissa ruskeita nystyjä.

Lentää kesäkuun lopusta elokuun alkuun.

Toukka heinä–kesäkuussa; talvehtii keskenkasvuisena.

Toukka elää heinäkasveilla (Poaceae).

Koteloituu heinänlehdelle tai korrelle selvästi maanpinnan yläpuolelle.

Kedoilla, niityillä, pientareilla, nummilla, laidunmailla.

Bestimmungshilfe des Lepiforums

Moth Dissection UK

Suomen Perhostutkijain Seura

Svenska fjärilar

Eliasson, C. U. et al. 2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.

García-Barros, E. & Martín, J. 1995. The eggs of European satyrine butterflies (Nymphalidae): external morphology and its use in systematics. Zoological Journal of the Linnean Society 115(1): 73–115.

Klöcker, A. 1908. Sommerfugle. I. Dagsommerfugle. Danmarks Fauna 4. 96 s.

Lang, H. C. 1884. Rhopalocera Europae Descripta et Delineata. The butterflies of Europe described and figured. L. Reeve, London. 396 s.

Marttila, O. et al. 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Porter, J. 2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.

Pulkkinen, A. 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.

Seitz, A. 1909. Genus: Epinephele Hbn. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 137–142.