Nurmitädykesulkanen Stenoptilia pterodactyla

Yleiskuvaus

Siipiväli 20-26 mm. Etusiivet okranruskeat, etureunasta tummemmat, takareunasta kellertävät; niissä valkeista ja mustista suomusta muodostuneita pitkittäisjuovia. Noin 1 mm halkion tyven sisäpuolella 2 melko pientä, mustanruskeaa täplää, joista etummainen joskus epäselvä. Etureunan ripset valkeat; ulkoreunassa ja etummaisen liuskan takareunassa harmaanruskeat, vaaleatyviset. Etummaisen liuskan takareunan ripsissä yksi, takimmaisen liuskan kärjessä 2-4 pientä, mustanruskeaa täplää.

Takasiivet harmahtavanruskeat, ripset vaaleammat.

Koiraan uncus kapea, ulottuu tegumenin reunan yli hiukan yli puolen pituutensa verran. Sivulämssä keskilevyinen. Anelluksen liuskat 2/3 tegumenin pituudesta.

Naaraan ostium hiukan kovertunut. Antrum 5 kertaa leveyttään pitempi; sen kitinisoitunut osa on yhtä pitkä kuin ductus bursaen kalvomainen osa. Ductus bursaessa kitinisoitunut levy.

Lähde: Perhoswiki (Suomen perhosharrastajat) CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Stenoptilia pterodactyla
Auktorit
(Linnaeus, 1761)
Yleiskieliset nimet
  • nurmitädykesulkanen (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.60652
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Stenoptilia pterodactyla
23 julkista näytettä
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset