Kuusamaviuhkanen Pterotopteryx dodecadactyla

Yleiskuvaus

Siipiväli 11–14 mm. Pää, tuntosarvet ja huulirihmat etusiipien väriset; huulirihmojen tyvi- ja keskijaoke ulkoa ruskeapeitteiset, kärkijaoke puolet keskijaokkeen pituudesta, kellertävä, sen ulkosivulla ruskea täplä. Keski- ja takaruumis etusiipien väriset.

Etusiivet hailakan harmaankellertävät, kuviot ruskeanharmaat, valkeahkoreunaiset: etureunassa kolme pientä täplää keskikohdan sisä- ja yksi keskivyön ulkopuolella, eivät ulotu sulan takareunaan; leveä keskivyö, joka on leveimmillään sulassa 2; ulkosarakkeessa kapeampi vyö, melko tasaleveä, alkaa täplästä sulassa 1, sulassa 3 leventynyt sisäänpäin. Tummat poikkivyöt näkyvissä myös takasiivissä. Kaikkien sulkien kärjessä tumma pilkku.

Toukka 6–6,5 mm, punertavankeltainen; nystyrät melko suuret, ruumiin väriset; hengitysaukot hyvin pienet. Pää keltainen, otsa hienosti mustareunainen, suuosat mustat; niskakilpi kapea, punertava, keskeltä leveälti vaalean juovan jakama; peräkilpi puoliympyrän muotoinen, punertava; rintajalat pienet, kalpeankeltaiset.

Kotelo 4,8–5,5 mm, punaruskea, peräpää tummempi.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Pterotopteryx dodecadactyla
Auktorit
(Hübner, 1786)
Yleiskieliset nimet
  • kuusamaviuhkanen (suomi)
  • tryfjädermott (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.60635
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Hallinnolliset lajitiedot
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019
  • 2010
  • 2000
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Pterotopteryx dodecadactyla
35 julkista näytettä
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset