Notocelia
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Koiraiden tuntosarvet ripsiset. Huulirihmat eteenpäin suuntautuneet. Keskiruumis sileä. Koiraiden etusiivissä vahva kostaalitaite. Etusiipien ulkoreuna suora, kärki ei sirppimäinen; R1 lähtee selvästi keskisaran keskikohdan sisäpuolelta; chorda lähtee suonien R1 ja R2 välistä; R4 ja R5 erillään; M2 ja M3 erillään. Takasiipien suonet Rs ja M1 lähekkäin; M2 ja M3 lähekkäin; M3 ja CuA1 lähtevät samasta pisteestä tai varrelliset. Koiraan takasiipien takareunassa olevassa kuopassa musta karvatupsu.
Toukkien käsnäjalkojen hakaskehät ainakin takareunassa kaksnikertaiset. Jaokkeiden A7 Ja A8 SV-ryhmässä 2 sukasta, A9:ssä 1 sukanen. A9:n V1-sukasten väli ei suurempi kuin A8:ssa. A9:n sukaset L1, L2 ja L3 samassa nystyrässä.
Kotelot verrattain suuria. Otsa tuntosarvien välistä kapea, vahvasti kohollaan, ilman ulokkeita. Jaokkeiden A2–A7 kaudaalirivin piikit vahvasti kampamaiset. Jaokkeiden A4–A8 L1-sukanen puuttuu. A9:n sukaset harjasmaiset. A10:ssä 3 paria peräkoukkuja ja 2 paria perianaalikoukkuja.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Koiraiden uncus ei kehittynyt; sociukset sormimaiset tai nauhamaiset, eivät vahvasti kitinisoituneet. Sivulämssässä hyvin kehittynyt cucullus, jonka alakulmassa ei paksua, piikkimäistä sukasta; sacculuksen pinta ei tiheään piikkimäisten sukasten peittämä; lämssässä surkastunut hakanen, joka voi ulottua lämssän yläreunan yli. Aedeaguksessa sekä irtoavia että pysyviä kornuutteja, viimeksimainittuja kaksi ja ne sijaitsevat aedeaguksen kärjessä.
Naaraan 7. sterniitissä ei lovea ostium bursaen ympärillä, se ei ole taittunut eikä peitä ostiumia. Lamella antevaginalis ei suippeneva, ei leveämpi kuin lamella postvaginalis. Ductus bursae kitinisoitunut vähemmän kuin 2/3 pituudestaan genitaaliaukosta päin. Corpus bursaessa ei kitinisoituneita sivuja; siinä kaksi okamaista tai evämäistä signumia.
Elintavat
Toukat elävät pensasmaisilla ruusukasveilla (Rosaceae) ja pyökkikasveilla (Fagaceae).
Viitteet
Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.
van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.
Miller, W. E. 1987. Guide to the Olethreutine moths of midland North America (Tortricidae). United States Department of Agriculture (Forest Service). Agriculture Handbook 660. iv, 104 s.
Obraztsov, N. S. 1946. Versuch einer systematischen Übersicht der europäischen Eucosmini-Gattungen (Lepidoptera, Tortricidae). Zeitschrift der Wiener Entomologischen Gesellschaft 30: 20–46.
Patočka, J. 1983. Zur Puppenmorphologie und -taxonomie der dendrophilen Arten aus der Tribus Eucosmini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 47(3): 184–208.
Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.
Razowski, J. 1989. The Genera of Tortricidae (Lepidoptera). Part II: Palaearctic Olethreutinae. Acta Zoologica Cracoviensia 32(7): 107–328.
Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.
Swatschek, B. 1958. Die Larvalsystematik der Wickler (Tortricidae und Carposinidae). Abhandlungen zur Larvalsystematik der Insekten 3: 1–269.