Kääpiösoukkokääriäinen – Epinotia nanana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 9–11 mm. Pää ja keskiruumis ruskehtavanharmaat, otsa valkeahko; takaruumis harmaa.
Etusiivet ruskehtavanharmaat tai harmahtavanruskeat, niissä valkeahkonharmaata kehnää ja runsaasti tummanruskeaa riipustusta. Etureunassa mustanruskeita ja valkeita hakastäpliä. Kuviot mustanruskeat, punertavansävyiset; tyvisarakkeessa paljon vaaleaa, sen ulkoreuna hiukan epäsäännöllinen, muodostaa tylpän kulman keskikohdan takana; keskivyön ulkoreunan keskikohdassa terävä hammas ulospäin; ulkosarakkeessa poikkijuovia ja täpliä, subterminaalivyö melko selvä. Ripset lyijynharmaat, niiden tyvellä musta jakoviiru, siiven kärjen takana useimmiten yksin- tai kaksinkertainen, vaalea viiva. Takasiivet melko tumman ruskehtavanharmaat.
Toukka punertavanruskea, täysikasvuisena harmahtavankeltainen; nystyrät ruumiin väriset. Pää ja niskakilpi mustahkonruskeat tai mustat; peräkilpi ruumiin värinen; peräkampa puuttuu; rintajalat mustahkonruskeat.
Kotelo 3–5 mm, kellanruskea. Otsa leveä, hiukan kupera. Siipiaiheiden kärki verrattain tylppä. Jaokkeen A2 piikit pienemmät kuin A3:n. A3–A7:n tyvirivin piikit paljon suuremmat kuin kaudaalirivin. A10:n piikit selvästi suuremmat kuin A8:n ja A9:n, sivupiikit eivät suurentuneet. Peräkoukkuja 2 paria, perianaalikoukkuja 1 pari. Kremasterissa heikosti kehittynyt ventraalireunus.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- kääpiösoukkokääriäinen (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet