Kermasoukkokääriäinen Epinotia bilunana

Yleiskuvaus

Siipiväli 12–17 mm. Pää ja keskiruumis kellertävänvalkeat, takaruumis vaaleanharmaa.

Etusiivet kellertävänvalkeat, niissä yksittäisiä mustia suomuja ja etureunassa enemmän tai vähemmän selviä, harmaita hakastäpliä. Tyvisarakkeen ulkoreunan takapuolisko muodostaa paksun, mustan, sisäpuolelta ruskeavarjoisen laikun. Keskivyö kalpean kellertäväharmaa, epäselvä ja usein kokonaan häipynyt läheltä mustanharmaata, kulmikasta pretornaalilaikkua. Siiven kärjessä ruskehtavankeltainen täplä. Ripset kellertävänvalkeat, niissä vain hiukan tummemmat jakoviirut. Takasiivet harmaat; ripset valkeat, niissä harmaa jakoviiru.

Toukka kellertävänvalkea – harmahtavanvalkea; nystyrät ruskehtavanharmaat – mustahkonruskeat. Pää ja niskakilpi mustahkonruskeat, jälkimmäisen keskisauma valkeahkonharmaa; peräkilpi mustahkonruskea, pyöristynyt; peräkampa puuttuu; rintajalat mustahkonruskeat.

Kotelo 6,3–7,5 mm, punertavan- tai samean okranruskea. Pään ja keskiruumiin pintarakenne melko hieno, takaruumiin kohtalaisen hieno, rakeinen. Otsa ilman ulokkeita, sivulta katsottuna pyöristynyt. Perianaalisia sukasia 3 paria.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Epinotia bilunana
Auktorit
(Haworth, 1811)
Yleiskieliset nimet
  • kermasoukkokääriäinen (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.60402
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset