Orthotaenia

Keskiruumiin takaosassa suomutupsu. Koiraiden takasäärien tyvellä karvatupsu. Etusiipien suoni R1 lähtee keskisaran keskikohdasta tai sen läheltä; R2 lähtee lähempää suonta R3 kuin suonta R1; chorda lähtee suonten R1 ja R2 välistä; R3 ja R4 eivät lähekkäin; M2, M3 ja CuA1 eivät lähekkäin ulkoreunassa; CuA2 lähtee keskisaran 2/3 kohdan sisäpuolelta. Takasiipien Rs ja M1 lähekkäin; M2 ja M3 lähekkäin; M3 ja CuA1 lähtevät samasta pisteestä. Koiraiden takasiipien sisäreunassa kitinisoitunut paksuuntuma.

Toukkien jaokkeen A7 SV-ryhmässä 3 sukasta. Mesothoraxin sukanen V1 varsin lähellä lonkkaa tai lonkassa. A9:n sukaset D2 samassa nystyrässä.  A2:n hengitysaukko ei suurempi kuin sukasen SD1 kiinnityskohta. Käsnäjalkojen sivuilla tumma kitinisoituma.

Koteloiden pää ilman uloketta sivulta katsottuna. Etujalat erillään tuntosarvista. Metanotumissa selvät harjannerakenteet. Jaokkeiden A2 ja A3 tyvien lähellä sijaitsevat uurteet eivät silloittuneet keskeltä. A2:n piikit kölimäiset, pidentyneet eteenpäin, niiden tyvet yhdensuuntaiset. Jaokkeiden A4–A5 kaudaalirivissä tavallisesti 8–14 piikkiä D2-sukasten välissä. A9:ssä useimmiten piikkejä. A10:ssä ei piikkejä selkäpuolella. Kaudaalinen pari perianaalisukasia eivät lähde kyhmystä tai kalatsasta. Kremaster ei selvästi litistynyt, siinä kolme hammasmaista liuskaa selkäpuolelta katsottuna; sen koukut lyhyet, paksut, D2 ja L1 erillään toisistaan.

Koiraiden sociukset suuret, roikkuvat. Gnathoksen alareunan keskellä piikkejä. Sivulämssän ulkopinnalla ei piikkimäisiä sukasia; piikkiryhmä Sc1 sijaitsee lämssän kaulan ulkonemassa erillään cuculluksesta. Aedeaguksessa kornuutteja.

Naaraiden 7. sterniitin takareunassa lovi. Ductus bursae kitinisoitunut vähemmän kuin puolet pituudestaan. Corpus bursaessa yksi rakeinen signum.

Toukat polyfageja (kasvilahkot Fagales, Rosales, Sapindales ja Ericales).

Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.

van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.

Heinrich, C. 1926. Revision of the North American moths of the subfamilies Laspeyresiinae and Olethreutinae. Bulletin of United States National Museum 132: 1–216, [1–76].

Kuznetsov, V. I. 1987. Family Tortricidae — Tortricid moths. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 1. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 279–956.

Miller, W. E. 1987. Guide to the Olethreutine moths of midland North America (Tortricidae). United States Department of Agriculture (Forest Service). Agriculture Handbook 660. iv, 104 s.

Obraztsov, N. S. 1960. Beitrag zur Klassifikation der mitteleuropäischen Olethreutinae (Lepidoptera: Tortricidae). Beiträge zur Entomologie 10(5/6): 459–485.

Patočka, J. 1980. Beitrag zur Puppenmorphologie und -Taxonomie der Tribus Olethreutini (Lepidoptera, Tortricidae). Věstník Československé Společnosti zoologické 44(1): 57–67.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. xxii, 101, [XXXIV] s.

Razowski, J. 1989. The Genera of Tortricidae (Lepidoptera). Part II: Palaearctic Olethreutinae. Acta Zoologica Cracoviensia 32(7): 107–328.

Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.

Swatschek, B. 1958. Die Larvalsystematik der Wickler (Tortricidae und Carposinidae). Abhandlungen zur Larvalsystematik der Insekten 3: 1–269.