Kangaskääriäinen – Argyrotaenia ljungiana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Yleiskuvaus
Siipiväli 12–16 mm. Pää ja keskiruumis tumman punaruskeat, takaruumis harmaa, koiraan perätupsu kellertävä.
Etusiivet heikosti silkinkiiltoisen valkeahkot – okrankellertävät, niissä harmaita riipusteita. Siipien reunoissa tummanharmaita täpliä ja riipusteita. Kuviot punaruskeat, mustahkokehnäiset: tyvisarake, jonka ulkoreuna ulospäin taittunut; viisto keskivyö; kolmikulmainen kostaalilaikku sekä laikku sen ja siiven takakulman välissä. Ripset ruskehtavat, takakulmassa valkeahkot tai kellertävät, siiven pohjavärin mukaan. Takasiivet harmaat; ripset vaaleammat, niissä tummempi jakoviiru.
Toukka vihreä, joskus ruskeansävyinen; nystyrät epäselvät, vaaleat. Pää vaalean- tai kellertävänvihreä, epicranium takaa tummempi; niskakilpi kellertävänvihreä, siinä mustahko posterolateraalinen juova, takareuna kapealti musta; peräkampa olemassa, siinä 6–8 piikkiä.
Kotelo 8,0–9,2 mm, tumman punaruskea. Pintarakenne kohtalaisen hieno. Clypeuksessa poikkiryppyjä. Imukärsä ei ylitä etureisiä, nämä rajakkain. Etujalat ja tuntosarvet rajakkain enemmän kuin pisteen verran. Jaokkeen A2 tyven poikkiuurteen takareuna ei hampaallinen. Jaokkeiden A4–A5 tyvirivissä 4–6 piikkiä ja kaudaalirivissä 8–10 piikkiä D-sukasten välissä. A8:ssa lukuisia piikkejä, ainakin tyvirivissä. Perianaalisukaset puuttuvat. 2 paria kaudaalisukasia (D2 ja L1) ± erillään toisistaan. Kremaster kapea, pyöreäkärkinen.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.




- Yhteensä ruutua
- kangaskääriäinen (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset