Keltanokätkökääriäinen Neocochylis dubitana

Yleiskuvaus

Siipiväli 11–15 mm. Pää kellertävänvalkea; keskiruumis mustanharmaa; takaruumis ruskehtava.

Etusiivet kellertävänvalkeat, okrankeltavarjoiset. Tyvisarake ja sitä koskettava laikku etureunassa mustanharmaat. Keskivyö koostuu 2 laikusta: pienestä etureunassa ja suuremmasta, nelikulmaisesta, takareunassa; ne ovat siniharmaat, mustanruskean sekaiset. Subterminaalivyö siniharmaa, seassa mustaa ja ruskeaa, leveä etureunassa, kapenee kohti takakulmaa. Etureunassa keski- ja subterminaalivyön välissä usein pari pientä, mustaa hakastäplää. Ulkoreunajuova hieno, musta; ripset tumman lyijynharmaat, takakulmassa valkeahkot, niissä musta jakoviiru. Takasiivet koiraalla vaalean ruskeanharmaat, naaraalla tummemmat; ripset vaaleammat, niissä tummempi jakoviiru.

Toukka valkea tai ruskehtavanvalkea, täysikasvuisena roosansävyinen; nystyrät ruumiin väriset. Pää ruskea; niskakilpi vaaleanruskea, takaa mustareunainen, siinä kapea keskisauma; peräkilpi vaaleanruskea, mustapilkkuinen; rintajalat ruumiin väriset.

Kotelo 4,8–5,0 mm, punertavanruskea; clypeuksessa pääasiassa poikittaisia ryppyjä, takaruumis nystyinen, siinä joskus solumainen rakenne.

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Harri Jalava

CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Neocochylis dubitana
Auktorit
(Hübner, 1799)
Yleiskieliset nimet
  • keltanokätkökääriäinen (suomi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.60107
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • Yleinen
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Lauri Kaila
  • Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
  • Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
  • Perhoset
  • Pikkuperhoset