Lasisiipiset – Sesiidae

Pää sileäsuomuinen, päälaki joskus karhentunut, otsa harvoin. Pistesilmät suuret. Ketoseemat olemassa. Tuntosarvet nuijamaiset, kampahampaiset tai rihmamaiset, niissä joskus pitkät aistimet, jaokkeissa vaihtelevasti suomurivejä, n. puolet etusiiven pituudesta. Imukärsä hyvin kehittynyt tai pieni. Huulirihmat ylöspäin taipuneet, vaihtelevan pituiset, usein tupsuiset. Leukarihmat pienet, 1–3-jaokkeiset. Säärien kannusten kaava 0-2-4; niissä usein selvät suomutupsut, varsinkin takasäärissä, kannukset vaihtelevan pituiset; takanilkkojen piikit tavallisesti olemassa. Siivet erilaissuoniset, etusiipien takareuna ja takasiipien etureuna yhdistyneet; etusiivet pitkänomaiset, tyvipuoliskosta kapeat; useimmilla lajeilla siivet osittain läpinäkyvät. Takaruumis sileä, koiraiden perätupsu usein suuri; pohjaväri tumma, siinä yleensä keltaisia, oransseja tai punaisia poikkivöitä.

Toukat kaljuja. Otsa ulottuu 2/3 kohdalle tai lähemmäs kohti päälakisaumaa. Rintajalat ja 5 paria käsnäjalkoja olemassa. Prothoraxissa 3 L-sukasta. Hengitysaukot soikeat tai pyöreät, eivät kovin pienet, jaokkeessa A8 korkeammalla kuin muissa. Takaruumiin jaokkeiden sukaset L1 ja L2 lähekkäin. Käsnäjalkojen hakaset kahdessa poikittaisessa, katkeamattomassa rivissä. Peräkilvessä 8 sukasta.

Koteloiden tuntosarvet eivät pitemmät kuin siipiaiheet. Imukärsä pitempi kuin etujalat. Keskilonkat piilossa. Etureidet näkyvissä. Takaruumiin keskimmäisten jaokkeiden selkäpuolella kussakin 2 piikkiriviä. Siipiaiheet eivät tai tuskin ulottuvat A4:n yli. Jaokkeessa A10 3–4 paria suomumaisia, litteitä okia, jotka näkyvät myös vatsapuolelta; niiden vatsapuolelta lähtee kustakin yksi sukanen.