Tammijäytäjäkoi – Teleiodes luculella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Yleiskuvaus
Siipiväli 9-13 mm. Pää harmahtava tai valkeahko, mustahkonruskeakehnäinen. Etusiivet leveämpikärkiset ja kirjavammat kuin lajilla T. flavimaculellus, tummanharmaat, mustakehnäiset. Siiven tyvellä viisto rivi syvänmustia täpliä; sen ulkopuolella keskisarassa keskikohdan sisäpuolella puoliympyrän muotoinen, keltaisen tai oranssin subkostaalilaikun sisältävä harmaanvalkea laikku, jonka molemmat päät ulottuvat etureunaan ja sulkee etureunassa olevan mustahkon laikun. Keskisaran kärjessä musta poikkijuova. 3/4 kohdalla silmiinpistävä, valkeahko kostaalilaikku, joka ulottuu siiven keskilinjaan; tornaalilaikku pienempi. Takasiivet melko vaalean harmaat.
Koiraan sivulämssä kolme kertaa niin leveä kuin lajilla T. flavimaculellus ja vahvasti taipunut. Aedeagus lähes suora, kärki ei sahalaitainen.
Naaraan ostium soikea; lamella antevaginalis katkaistun kartion muotoinen.

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.




- Yhteensä ruutua
- tammijäytäjäkoi (suomi)
- Vakiintunut
- Yleinen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset