Tammijäytäjäkoi –
Teleiodes luculella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Yleiskuvaus
Siipiväli 9–13 mm. Pää vaaleanokra, harmaanruskeakehnäinen. Huulirihmojen keskijaoke mustahko, keskeltä valkeahko; kärkijaoke mustahko, siinä 2 valkeaa rengasta. Tuntosarvet tummat, epäselvärenkaiset. Keskiruumis ja siipikannet mustahkot, ± harmaakehnäiset.
Etusiivet leveäkärkisemmät ja kirjavammat kuin keltatäpläjäytäjäkoilla (T. flavimaculella), tummanharmaat, mustakehnäiset. Siiven tyvellä viisto rivi syvänmustia täpliä; sen ulkopuolella keskisarassa keskikohdan sisäpuolella puoliympyrän muotoinen, keltaisen tai oranssin subkostaalilaikun sisältävä harmaanvalkea laikku, jonka molemmat päät ulottuvat etureunaan ja sulkee etureunassa olevan mustahkon laikun. Keskisaran kärjessä musta poikkijuova. 3/4 kohdalla silmiinpistävä, valkeahko kostaalilaikku, joka ulottuu siiven keskilinjaan; tornaalilaikku pienempi. Takasiivet melko vaalean harmaat.
Toukka vihreä; nystyrät selvät, mustat. Pää keltainen; niskakilpi vihreänkeltainen, karvojen kiinnityskohdat mustat; rintajalat keltaiset.
Kotelo 3,8–4,3 mm, kellanruskea, melko kiiltävä. Pintarakenne varsin hieno: pää ja keskiruumis epäselvästi ryppyiset, takaruumiissa hyvin hieno solurakenne. Frontoclypeuksen sauma eteenpäin koverasti aaltoileva. Jaokkeen A7 takareunassa ripsiä vain sivuilla.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Poikkeuksellisen suuren bottiliikenteen vuoksi lajisivujen katselu vaatii kirjautumista. Kyseessä on väliaikainen toimenpide, jonka avulla turvaamme laji.fi-palvelun toimivuuden kaikille käyttäjille sillä aikaa, kun kehitämme pysyvämpää ratkaisua.
Pahoittelemme aiheutunutta häiriötä, kiitos kärsivällisyydestäsi.
- tammijäytäjäkoi (suomi)
- 2019
- 2010
- 2000
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- Insects and arachnids
- Moths and butterflies
- Pikkuperhoset