Laidunkaitakoi – Monochroa sepicolella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli 10–12 mm. Muistuttaa suolaheinäkaitakoita (M. rumicetella), mutta on hiukan suurempi ja leveämpisiipinen. Etusiivet ruskeanharmaat, niissä sirotellusti kellertäviä suomuja. Etureunassa, siipitaitteessa ja keskisarassa epäselvät, mustat täplät; ulompi diskaalitäplä kostaali- ja tornaalilaikkujen välissä, nämä lähes yhtyneet suoraksi, valkeahkoksi poikkivyöksi. Takasiivet harmaat.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Havainnot Suomesta
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Suomesta yhteensä ?
ruutua
Havaintojen lkm
- Yhteensä ruutua
Tietokortti
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Monochroa sepicolella
Auktorit
(Herrich-Schäffer, 1854)
Yleiskieliset nimet
- laidunkaitakoi (suomi)
- större bergsyredystermal (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.59688
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Esiintymisen tyyppi
- Vakiintunut
- Hyvin harvinainen
Hallinnolliset lajitiedot
Uhanalaiset lajit (LSA 2023/1066, liite 6) ? Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ? Metsänkäyttöilmoitusten automaattimenettelyssä käytettävä lajiluettelo (MKI-OHKE 2023) ? VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
Uhanalaisuus Suomessa
- 2019 VU – Vaarantuneet
- 2010 VU – Vaarantuneet
Asiantuntijat
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- MVL.238
Taksonin tiedot koneluettavassa muodossa