Metsävälkekoi – Cosmopterix orichalcea

Siipiväli 8–10 mm. Pää ja otsa pronssinmustat. Huulirihmat mustat; keskijaoke sisäsyrjästä vaaleanharmaa. Tuntosarvet mustat, kärki valkea, kärjen lähellä 2 valkeaa rengasta. Keskiruumis pronssinmusta. Etu- ja keskijalat tummanharmaat, nilkat mustahkot, jaokkeiden päät hopeiset; takajalat lähes mustat, säärissä kaksi hopeanvalkeaa rengasta, nilkat tummanharmaat, jaokkeiden päät hopeiset. Takaruumis tummanruskea, sivut ja vatsapuoli purppuranharmaat; perätupsu valkeahkonharmaa.

Etusiivet mustat; siiven tyvellä suuri, messinginvärinen laikku, jonka ulkoreuna hyvin viisto. Hieman keskikohdan ulkopuolella leveä, oranssi poikkivyö, joka kapenee takareunaa kohti; sen reunassa mustia suomuja sekä kapeat, violetinkultaiset poikkivyöt. Ulkoreunassa sinertävänhopeinen, joskus katkeileva juova, joka päättyy kärkeen. Ripset etureunassa vaaleanharmaat, ulkoreunassa tummanharmaat, oranssin poikkivyön kohdalla vaaleamman harmaat. Takasiivet tummanharmaat; ripset harmaat.

Toukka n. 7,5 mm, vaaleankeltainen; suoli vihertävä. Pää musta; niskakilpi musta, jakautunut.

Koiraan uncuksen oikean haaran keskiosa vain hieman leventynyt, sen kärki leveä, tylppä. Anelluksen liuskojen yläreuna ilman uloketta.

Naaraan lamella antevaginaliksen keskellä pitkittäinen harjanne.

Lentää kesäkuun alusta elokuun alkuun.

Toukka elo–toukokuussa; talvehtii täysikasvuisena.

Helppo sviipata päivällä ravintokasvilta; tulee yöllä hyvin valolle.

Toukka kovertaa elo–syyskuussa ruokohelven (Phalaris arundinacea), järviruo'on (Phragmites australis), tesman (Milium effusum) ja maarianheinän (Hierochloë) lehtiä. Koverre aluksi suora käytävä, uloste kerääntynyt koverteen alkupäähän. Myöhemmin koverre levenee epäsäännölliseksi läiskäksi, joka usein valtaa lehden koko kärjen. Vaihtaa joskus lehteä. Täysikasvuisena toukka jättää koverteen ja kehrää lujan, valkean, pitkänomaisen kopan lehdelle tai karikkeeseen maahan. Talvehtii tässä kopassa ja keväällä koteloituu siihen.

Pientareilla, ojissa, kosteilla rantaniityillä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Hering, M. 1924. Das Lepidopteren-Genus Cosmopteryx Hb. in seinen palaearktischen Arten. Entomologisches Jahrbuch 33/34: 109–116.

Koster, J. C. & Sinev, S. Yu. 2003. Momphidae, Batrachedridae, Stathmopodidae, Agonoxenidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Microlepidoptera of Europe 5. Apollo Books, Stenstrup. 387 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Riedl, T. 1984. Klucze do oznaczania owadów Polski. Część XXVII. Motyle – Lepidoptera. Zeszyt 32. Stathmopodidae, Batrachedridae, Blastodacnidae, Momphidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Polskie Towarzystwo Entomologiczne, Państwowe Wydawnictwo Naukowe, Warszawa–Wrocław. 106 s.

Stainton, H. T. et al. 1870. The natural history of the Tineina. Volume XII. John van Voorst, London. S. i–v, 1–259, [I–VIII].

Zagulajev, A. K. & Sinev, S. Yu. 1989. Family Cosmopterigidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 726–742.

Zeller, P. C. 1850. Verzeichniss der von Herrn Jos. Mann beobachteten Toscanischen Microlepidoptera. Entomologische Zeitung 11(6): 195–212. Stettin.