Iso-orvokkikoi – Pancalia schwarzella

Siipiväli 11–16 mm. Suurempi kuin pikkuorvokkikoi (P. leuwenhoekella). Pää, keskiruumis ja huulirihmat ruskeat, metallinkiiltoiset. Koiraan tuntosarvet ruskeat, ilman valkeaa vyötä, ripset 1/2 siiman paksuudesta; naaraan tuntosarvet keskeltä paksuuntuneet, kärjen lähellä valkea vyö. Jalat ruskeat, metallinkiiltoiset, takasäärien keskellä ja kärjessä valkeat täplät.

Etusiivet kullanruskeat, reunoista mustahkot. Siiven tyviosassa viisto, vihertävänhopeinen poikkijuova, joka ulottuu lähes takareunaan. Etu- ja takareunassa kaksi pisaranmuotoista, vihertävän hopeista täplää, ulompi takareunan täplä viisto. Täplä ulkoreunassa kärjen takapuolella laajentunut juovamaiseksi. Takasiivet ruskeat, kullankiiltoiset.

Toukka 12 mm, samean purppuranruskea, kylki ja vatsa vaaleammat; selkä-, sivuselkä-, sivu- ja tyvijuova samean kermanvalkeat, nämä paljon leveämmät meso- ja metathoraxissa sekä A1:ssä ja A2:ssa; meso- ja metathoraxin alasivuselässä leveä, viisto, kermanvalkea vyö; selkäjuova heikompi tai häipyvä A4:stä taaksepäin; sivuselkäjuova katkonainen takaosassa; sivujuova häipyvä A5:stä taaksepäin. Kaikki nystyrät pohjavärin alueella, hiukan ruumista tummemmat, huomaamattomat, sukaset läpikuultavan valkeahkot; hengitysaukkojen reunat ruumiin väriset. Pää kellertävänruskea, labrum ja clypeus punertavanruskeat, pistesilmät mustat, päälaella joitakin heikkoja, punertavanruskeita kuvioita; niskakilpi hiukan läpikuultavan kellertävänruskea, sen keskellä hiukan vaaleampi, punertavanruskeareunainen ala, molempien puolien keskellä tumman punertavanruskea tai musta pilkku, jonka alapuolella samanvärinen, poikittainen merkki; peräkilpi verrattain suuri, sameanmusta; rintajalat läpikuultavan kellertävänruskeat, jaokkeiden väleistä vaaleammat; käsnäjalat kellertävänruskeat.

Kotelo punertavanruskea.

Koiraan uncuksen molemmat haarat kapeat, kapenevat tasaisesti kärkeenpäin. Sivulämssät epäsymmetriset; oikea lämssä selvästi pienempi ja kapeampi kuin vasen. Oikea valvella lyhyt, sormimainen, suippokärkinen, vasen lähes puolet vasemman sivulämssän pituudesta. Sacculus hiukan kaareva. Aedeagus taipunut alaspäin alle 90° kulmassa, kärki suippo.

Naaraan takimmaiset apofyysit 1,5 × etummaisten pituiset. Sterigma lähes neliömäinen, pyöreäkulmainen. Ductus bursae lyhyt ja suora. Molemmat signumit pitkänomaiset.

Lentää touko–kesäkuussa.

Toukka kesä–elokuussa.

Kotelo talvehtii.

Lentää auringonpaisteessa; käy varsinkin keltaisilla kukilla.

Toukka elää aho-orvokilla (Viola canina), ulkomailla myös karvaorvokilla (V. hirta), aluksi nävertää lehtiruotia, myöhemmin silkkiputkessa rönsyissä ja juurissa, josta käy ikkunoimassa lehtiä.

Koteloituu karikkeen sekaan maahan.

Kedoilla, niityillä, lehdesniityillä, hakamailla, harjumetsissä, metsänreunoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Gaedike, R. 1967. Zur systematischen Stellung einiger Gattungen der Heliodinidae / Schreckensteiniidae sowie Revision der paläarktischen Arten der Gattung Pancalia Curtis, 1830 (Lepidoptera). Beiträge zur Entomologie 17(3/4): 363–374.

Heckford, R. J. 2006.The biology of Pancalia schwarzella (Fabricius, 1798) (Lepidoptera: Cosmopterigidae). Entomologist’s Gazette 57: 209–214.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Koster, J. C. 1991. Het geslacht Pancalia in Nederland (Lepidoptera: Cosmopterigidae). Entomologische Berichten 51(8): 101–107.

Koster, J. C. & Sinev, S. Yu. 2003. Momphidae, Batrachedridae, Stathmopodidae, Agonoxenidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Microlepidoptera of Europe 5. Apollo Books, Stenstrup. 387 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Spuler, A. & Meess, A. 1910. Fam. Momphidae. Teoksessa:  Spuler, A.: Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. S. 381–390.