Ojatupsukoi – Mompha epilobiella

Siipiväli 10–13 mm. Pää ja otsa okrat. Huulirihmat okrat, kärkijaokkeessa kaksi vaalean harmaanruskeaa rengasta. Tuntosarvet harmaanruskeat. Keskiruumis okra, edestä jonkin verran harmaanruskeavarjoinen. Etu- ja keskijalat tumman harmaanruskeat; nilkat samaa väriä, jaokkeiden päät vaaleanokrat; takasääret vaaleanokrat, niiden ulkosivulla 2 harmaanruskeaa täplää; nilkat vaalean harmaanruskeat, jaokkeiden päät vaaleanokrat. Takaruumis ruskehtavanharmaa, perätupsu vaaleanokra.

Etusiivet vaaleanokrat, harmaanruskeavarjoiset, varsinkin etureunasta ja kohti siiven kärkeä. Takareunassa kaksi pientä, matalaa, tummahkon harmaanruskeaa suomutupsua, sisempi takareunassa keskikohdan sisäpuolella, ulompi siipitaitteessa keskikohdan ulkopuolella. Kostaalilaikku 3/4 kohdalla sekä tornaalilaikku epäselvät, kellertävät. Ripset harmahtavanokrat. Takasiivet tummahkonharmaat; ripset vaaleammat.

Toukka vaaleankeltainen, selän suoli näkyy tummempana; hengitysaukot harmaat. Pää musta; niskakilpi kapea, mustahko, keskeltä jakautunut; peräkilpi pieni, harmaa; rintajalat mustat.

Kotelo 5,0–6,0 mm, ruskea, melko solakka. Imukärsä enemmän kuin 2 kertaa pitempi kuin labium. Kremaster selvästi pitempi kuin anaalisauma, kohtalaisen leveä, ilman sukasia ja piikkejä.

Koiraan sacculus poikkipäinen, kärjestään piikkinen, selvästi lyhyempi kuin cucullus. Aedeaguksessa yksi koukkumainen ja useampi suora kornuutti.

Naaraan 8. tergiitin takareuna pyöristynyt. Ductus bursaessa kapea ja lyhyt takaosa ja jyrkästi leventynyt etuosa, molemmissa erikoinen suuri, kitinisoitunut levy, jossa vahvasti kitinisoituneet reunukset alemmassa osassa.

Lentää elo–kesäkuussa; aikuinen talvehtii.

Toukka heinä–elokuussa.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää karvahorsmalla (Epilobium hirsutum), lehtohorsmalla (E. montanum) ja suohorsmalla (E. palustre), yhteenkehrättyjen kärkilehtien välissä, usein yhdyskunnittain. Nuorena toukat kovertavat nuppuja ja kärkiversoja.

Koteloituu valkeaan koppaan lehtien väliin.

Niityillä, rantaniityillä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Frey, H. 1860. Das Elachistiden-Geschlecht Laverna. Linnaea Entomologica 14: 180–205.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Koster, J. C. & Sinev, S. Yu. 2003. Momphidae, Batrachedridae, Stathmopodidae, Agonoxenidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Microlepidoptera of Europe 5. Apollo Books, Stenstrup. 387 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Riedl, T. 1984. Klucze do oznaczania owadów Polski. Część XXVII. Motyle – Lepidoptera. Zeszyt 32. Stathmopodidae, Batrachedridae, Blastodacnidae, Momphidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Polskie Towarzystwo Entomologiczne, Państwowe Wydawnictwo Naukowe, Warszawa–Wrocław. 106 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Stainton, H. T. et al. 1870. The natural history of the Tineina. Volume XI. John van Voorst, London. S. i–xi, 1–330, [I–VIII].