Kirjotupsukoi – Mompha propinquella

Siipiväli 11–13 mm. Pää ja otsa valkeat tai valkeahkot. Huulirihmat valkeat, kärkijaokkeessa tummanruskea rengas ennen kärkeä. Tuntosarvet harmaanruskeat, heikosti vaaleampirenkaiset. Keskiruumis valkea tai valkeahko, pään värinen. Etu- ja keskijalat tumman harmaanruskeat; nilkat samaa väriä, jaokkeiden päät okrat; takasääret valkeahkot, niiden ulkosivulla 2 tumman harmaanruskeaa täplää; nilkat harmaanruskeat, jaokkeiden päät vaaleanokrat. Takaruumis tummahkonharmaa, perätupsu valkeahkonokra.

Etusiivet tumman ruskehtavan lyijynharmaat; takapuoliskossa useita pieniä, hajallaan olevia oranssinruskeita täpliä. Tyven takaosassa iso, kolmikulmainen, valkea tai valkeahko laikku, joka lähes osuu etureunaan tyvessä; sen ulkopuolella 1 tai 2 valkeaa pilkkua. Takareunan lähellä 3 mustaa suomutupsua, sekä 3 muuta niiden etupuolella. Valkea ja oranssinruskea juova lähtevät etureunasta keskikohdan sisäpuolelta ja kulkevat keskitupsun ympäri. Etureunassa 3/4 kohdalla valkea kostaalilaikku; takakulmassa paljon pienempi valkea tornaalilaikku. Kärkiala enimmäkseen oranssinruskeapeitteinen, mutta joitakin mustia ja valkeita suomuja on aivan kärjessä. Ripset ruskeat, niissä tummanruskeat jako- ja kärkiviiru. Takasiivet tumman ruskehtavanharmaat; ripset vaaleammat.

Toukka ruskea, hienosti valkeahkonruskeanoroinen, jaokeiden välit vaaleammat. Pää musta; niskakilpi kaksi tummanruskeaa, neliömäistä skleriittiä; peräkilpi vaaleanruskea; rintajalat tummanruskeat.

Muistuttaa luhtatupsukoita (M. lacteella), mutta pää, keskiruumis ja etusiipien tyven takaosan täplä valkoisemmat; keskiruumiin etureuna ei tummentunut; huulirihmojen kärkijaokkeessa vain yksi tummanruskea rengas. Etusiipien kärjen ripset enemmän oranssinruskeat.

Koiraan genitaalit muistuttavat luhtatupsukoin omia, mutta sacculus leveämpi ja hiukan cucullusta lyhyempi ja kapenee äkisti kohti terävää kärkeä. Anelluksen liuskat n. puolet aedeaguksen pituudesta ja kärjestä kapeammat. Aedeaguksen kornuutit lyhyemmät.

Naaraan genitaalit muistuttavat luhtatupsukoin omia, mutta lamella antevaginaliksen reunat pyöristyneet ja lamella postvaginalis matalammin V:n muotoinen.

Lentää kesäkuun lopulta elokuun puoliväliin.

Toukka syys–kesäkuussa; talvehtii pienenä.

Tulee valolle.

Toukka elää lehtohorsmalla (Epilobium montanum), suohorsmalla (E. palustre) ja karvahorsmalla (E. hirsutum), kovertaa alalehtiä. Koverre suuri, täyssyvä läiskä; uloste paksuina, mustina kasoina. Toukka voi tehdä useampia koverteita.

Koteloituu pitkänomaiseen, okraan koppaan koverteeseen tai maahan.

Lehdoissa, pientareilla, ruderaateilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Frey, H. 1860. Das Elachistiden-Geschlecht Laverna. Linnaea Entomologica 14: 180–205.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Koster, J. C. & Sinev, S. Yu. 2003. Momphidae, Batrachedridae, Stathmopodidae, Agonoxenidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Microlepidoptera of Europe 5. Apollo Books, Stenstrup. 387 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Riedl, T. 1984. Klucze do oznaczania owadów Polski. Część XXVII. Motyle – Lepidoptera. Zeszyt 32. Stathmopodidae, Batrachedridae, Blastodacnidae, Momphidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Polskie Towarzystwo Entomologiczne, Państwowe Wydawnictwo Naukowe, Warszawa–Wrocław. 106 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Stainton, H. T. et al. 1870. The natural history of the Tineina. Volume XI. John van Voorst, London. S. i–xi, 1–330, [I–VIII].