Luhtatupsukoi – Mompha lacteella

Siipiväli 11–13 mm. Pää ja keskiruumis kalpean nahankeltaiset, keskiruumiin etureuna tummentunut. Huulirihmojen kärkijaokkeessa keskellä ja lähellä kärkeä tummanruskea rengas. Tuntosarvet mustahkonharmaat; scapuksen kärjessä valkeahko täplä. Jalat mustat, säärien keskellä ja kärjessä valkeat täplät, nilkat valkotäpläiset. Takaruumis tummanharmaa, vatsapuolelta valkeahkonharmaa.

Etusiivet harmahtavan mustat; takapuoliskossa useita epäsäännöllisen muotoisia oranssinruskeita täpliä. Tyven takaosassa iso, kalpean nahankeltainen laikku; sen ulkopuolella 1 tai 2 valkeaa pilkkua. Takareunan lähellä 3 mustaa suomutupsua, sekä 3 muuta niiden etupuolella. Valkea ja oranssinruskea juova lähtevät etureunasta keskikohdan sisäpuolelta ja kulkevat keskitupsun ympäri. Etureunassa 3/4 kohdalla valkea täplä; takakulmassa paljon pienempi valkea täplä. Siiven kärki harmaanmusta, siinä useita valkeita ripsiin suuntautuvia juovia. Ripset kärjen ympärillä tyvestä tummakehnäiset, epäselvästi vaalean katkomat, niissä kaksi tummaa jakoviirua. Takasiivet kiiltävän tummanharmaat.

Toukka vaalean kellertävänpunainen – purppuranruskea. Pää musta, siinä vaalea V:n muotoinen kuvio; niskakilpi musta, keskeltä jakautunut; peräkilpi ja rintajalat tummanharmaat.

Koiraan sivulämssän cucullus n. 5 kertaa leveyttään pitempi; sacculus melko kapea, cuculluksen pituinen, kapenee hiukan tylppää kärkeä kohti. Transtilla jokseenkin kolmiomainen. Anelluksen liuskat yli puolet aedeaguksen pituudesta, kärjestä laajentuneet. Aedeaguksessa kaksi kornuuttia; yksi pitkä ja hyvin ohut, toinen lyhyt ja kaksihaarainen.

Naaraan genitaalit muistuttavat okratupsukoin (M. ochraceella) omia, mutta lamella antevaginalis leveä, lähes neliömäinen; lamella postvaginalis käännetyn V:n muotoinen. Ductus bursaen etuosassa laaja kitinisoituma.

Lentää kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun.

Toukka syys–kesäkuussa; talvehtii pienenä.

Tulee valolle.

Toukka elää lehtohorsmalla (Epilobium montanum) ja karvahorsmalla (E. hirsutum), kovertaa alalehtiä. Koverre suuri, täyssyvä läiskä; uloste paksuina, mustina kasoina. Toukka tavallisesti vaihtaa koverretta.

Koteloituu koverteeseen tai maahan.

Lehdoissa, kosteilla rantaniityillä, pientareilla, ruderaateilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Frey, H. 1860. Das Elachistiden-Geschlecht Laverna. Linnaea Entomologica 14: 180–205.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Koster, J. C. & Sinev, S. Yu. 2003. Momphidae, Batrachedridae, Stathmopodidae, Agonoxenidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Microlepidoptera of Europe 5. Apollo Books, Stenstrup. 387 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Riedl, T. 1984. Klucze do oznaczania owadów Polski. Część XXVII. Motyle – Lepidoptera. Zeszyt 32. Stathmopodidae, Batrachedridae, Blastodacnidae, Momphidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Polskie Towarzystwo Entomologiczne, Państwowe Wydawnictwo Naukowe, Warszawa–Wrocław. 106 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Zagulajev, A. K. & Sinev, S. Yu. 1989. Family Momphidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 701–720.