Juuritupsukoi – Mompha idaei

Siipiväli 17–20 mm. Pää tummanruskea, otsa kellertävänvalkea. Huulirihmat ruskeat. Tuntosarvet kiiltävän tummanruskeat. Keskiruumis tummanruskea. jalat ruskehtavat, takasääret tummanruskeatäpläiset, nilkkojen jaokkeet mustanruskearenkaiset. Takaruumis ruskea, jaokkeet vatsapuolella valkeahkoreunaiset.

Etusiivet kellanokrat – okranruskeat, takareunan sisäpuolisko vaaleampi; tyvialan harmahtavanruskea täplä jatkuu juovana pitkin etureunaa 3/4 kohdalla olevaan valkeaan täplään saakka; kaksi harmaata täplää etureunassa 1/4 ja 1/2 kohdalla, yhtyvät etureunan juovaan; takareunan lähellä kaksi tummanruskea/keltasuomutupsullista juovaa keskikohdan sisäpuolella sekä 2/3 kohdalla; ulkoreunassa tummanharmaa juova. Ripset ruskehtavanharmaat, takakulmaan asti tyvestä hopeiset, jakoviiru tumma, valkeahkon katkoma, siiven kärjessä tumma kärkiviiru, joka heikkenee kärjen takana. Takasiivet tumman harmahtavanruskeat.

Koiraan uncuksen tyviosa leveä. Sivulämssän cucullus lyhyt ja verrattain leveä, pyöreäkärkinen; sacculus suunnilleen yhtä pitkä kuin cucullus, kapea, asteittain kärkeen päin kapeneva, suippokärkinen. Transtilla neliömäinen, piikkinen. Anelluksen liuskat lyhyet, lastamaiset, sukasiset. Aedeagus lyhyt ja melko leveä, siinä koukkumainen kornuutti ja piikkinen ala.

Naaraan 8. tergiitin takareuna kupera. Sterigma koostuu pyöreistä skleriiteistä; ostium leveä. Ductus bursae kalvomainen, siinä ± kitinisoitunut pitkittäinen skleriitti. Corpus bursae ovaali; signumit sirppimäiset, yhtyneet epäsäännöllisten skleriittien keskelle.

Lentää kesä–heinäkuussa.

Toukka elo–huhtikuussa; talvehtii.

Istuu päivisin ravintokasvin lehdillä; tulee yöllä valolle.

Toukka elää maitohorsmalla (Chamaenerion angustifolium), juurakossa löyhän kudoksen alla; nävertää juurakon kuoren alla.

Pientareilla, ratapenkereillä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Frey, H. 1860. Das Elachistiden-Geschlecht Laverna. Linnaea Entomologica 14: 180–205.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Koster, J. C. & Sinev, S. Yu. 2003. Momphidae, Batrachedridae, Stathmopodidae, Agonoxenidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Microlepidoptera of Europe 5. Apollo Books, Stenstrup. 387 s.

Riedl, T. 1984. Klucze do oznaczania owadów Polski. Część XXVII. Motyle – Lepidoptera. Zeszyt 32. Stathmopodidae, Batrachedridae, Blastodacnidae, Momphidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Polskie Towarzystwo Entomologiczne, Państwowe Wydawnictwo Naukowe, Warszawa–Wrocław. 106 s.

Schütze, K. T. 1931. Die Biologie der Kleinschmetterlinge unter besonderer Berücksichtigung ihrer Nährpflanzen und Erscheinungszeiten. Handbuch der Microlepidopteren – Raupenkalender – geordnet nach der illustrierten deutschen Flora von H. Wagner. Verlag des Internationalen Entomologischen Vereins e. V., Frankfurt am Main. 235 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.