Piennartupsukoi – Mompha raschkiella

Siipiväli 7–11 mm. Pää mustahkonruskea, otsa kermanvalkea. Huulirihmat ruskehtavanharmaat, kärkijaoke puolet keskijaokkeen pituudesta. Tuntosarvet tummanharmaat, kärkiosassa valkeita täpliä. Keskiruumis mustahkonruskea. Jalat mustahkon metallinharmaat, keski- ja takasääret keskeltä ja kärjestä sekä nilkat valkeahkotäpläiset. Takaruumis harmaa.

Etusiivet tumman ruskeanharmaat; 1/5 kohdalla takareunassa oranssinkeltainen täplä; sen ulkopuolella viisto lyijynkiiltoinen poikkivyö. Siipitaitteessa 1/2 kohdalla musta suomutupsu. Etureunan keskellä lyijynkiiltoinen täplä. Keskisaran ulko-osassa suuri oranssi laikku, jonka takaosassa lyijynkiiltoinen tornaalilaikku ja etuosassa valkea kostaalilaikku. Ripset kärjen ympärillä ruskeat, hienosti valkleanharmaakehnäiset, lyijynkiiltoiset, niissä selvät jako- ja kärkiviiru, kärjen takana ripset vaaleanharmaat. Takasiivet tumman ruskeanharmaat; ripset vaaleammat.

Toukka keltainen, kyljet oranssinsävyiset; selkäjuova vihreä. Pää tummanruskea.

Kotelo 3,6 mm, ruskea. Sukaset melko selvät, lyhyet. Jaokkeen A8 selkäpuolella ei erityisiä rakenteita. Kremaster lyhyempi kuin anaalisauma, leveä, kärki kupera, sen sivuilla 1 tai joskus 2 piikkiä.

Koiraan uncus ohut ja suippo. Sivulämssän cucullus leveimmillään tyvestä, hiukan taipunut, kärki pyöristynyt; sacculus hiukan lyhyempi kuin cucullus, kärkiosasta suippeneva, kärki kaareva, keskiosassa suuri kitinisoitunut kyttyrä, yläreunassa ei vahvaa, kaksihaaraista kitinisoitumaa (vrt. M. sexstrigella). Transtilla kalvomainen, vaikea havaita. Anelluksen liuskat tyvestä leveät, kapeat ja suipot kärjestä. Aedeagus verrattain kapea, siinä yksi vahvasti kitinisoitunut kornuutti.

Naaraan genitaalit muistuttavat idäntupsukoin (M. sexstrigella) omia, mutta sterigma lähes neliömäinen, vahvasti sukasinen. Ductus bursaen takaosa mukulamainen; ductus seminaliksen liitoskohta ductus bursaen 1/3 kohdalla kapea.

Lentää touko–heinäkuussa ja heinä–elokuussa.

Toukka kesä–heinäkuussa ja elo–syyskuussa.

Kotelo talvehtii.

Tulee valolle.

Toukka elää maitohorsmalla (Chamaenerion angustifolium), kovertaa lehtiä. Koverre aluksi pitkä käytävä, joka usein seuraa keskisuonta ja on lähes ulosteen täyttämä; myöhemmin levenee läiskäksi, jossa uloste on hajallaan. Tuore läiskä on kellertävä, mutta vaalenee nopeasti toukan poistuttua siitä.

Koteloituu harmahtavanvalkeaan koppaan karikkeeseen maahan.

Pientareilla, joutomailla, lehdoissa, hakkuuaukioilla, metsänreunoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Frey, H. 1860. Das Elachistiden-Geschlecht Laverna. Linnaea Entomologica 14: 180–205.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Koster, J. C. & Sinev, S. Yu. 2003. Momphidae, Batrachedridae, Stathmopodidae, Agonoxenidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Microlepidoptera of Europe 5. Apollo Books, Stenstrup. 387 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Riedl, T. 1984. Klucze do oznaczania owadów Polski. Część XXVII. Motyle – Lepidoptera. Zeszyt 32. Stathmopodidae, Batrachedridae, Blastodacnidae, Momphidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Polskie Towarzystwo Entomologiczne, Państwowe Wydawnictwo Naukowe, Warszawa–Wrocław. 106 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.