Pilkkatupsukoi – Mompha langiella

Siipiväli 9–11 mm. Pää pronssinmusta, otsa valkeahko. Huulirihmojen keskijaoke valkea, kärkijaoke musta. Tuntosarvet tumman harmaanruskeat, kärkeä kohti alapuolelta valkeahkopilkkuiset. Keskiruumis pronssinmusta. Etujalat tumman harmaanruskeat, niissä 2 vaaleaa täplää, -nilkat tumman harmaanruskeat, jaokkeiden päät valkeahkot; keskireidet alta valkeat, -sääret rusehtavanhamaat, -nilkat harmanruskeat, jaokkeiden päät valkeahkot; takareidet alta valkeat, -sääret tumman harmaanruskeat, niiden ulkosivulla 2 valkeaa täplää, -nilkat tumman harmaanruskeat, jaokkeiden päät valkeat; takasääret ja -nilkat sisäsivulta paljon vaaleammat, lähes valkeahkot. Takaruumis tummanharmaa, vatsapuolelta valkea; perätupsu valkeahkonokra.

Etusiivet kiiltävän pronssinmustat, niissä hieman keskikohdan ulkopuolella siipitaitteen etupuolella valkea täplä; joskus siipitaitteessa 1/3 kohdalla ja kohti takareunaa valkeita suomuja. Ripset pronssinharmaat. Takasiivet tumman harmaanruskeat; ripset ruskehtavanharmaat.

Toukka vaaleankeltainen; selän suoli tummanvihreä. Pää mustanruskea; niskakilpi musta.

Kotelo 4,4–4,6 mm, vaalean punaruskea. Pintarakenne hieno. Keskijalat piilossa tai hyvin lyhyet. Jaokkeen A8 selkäpuolella rakenne, jossa useita pareja pieniä kaaria. Kremaster pitempi kuin anaalisauma, verrattain leveä, ilman lovea, siinä 1 pari sivulle suuntautuneita piikkejä. Sukaset lähtevät nystyröistä, suuntautuneet selkäpuolelle.

Koiraan uncus kapea, pyöreäkärkinen. Sivulämssän cucullus kapea, leveimmillään lähellä kärkeä, kärki tylpän suippo; sacculus pitempi kuin cucullus, teräväkärkinen. Transtilla leveä, heikosti kitinisoitunut. Anelluksen liuskat pienet ja pyöristyneet. Aedeagus melko ohut, kornuutti suuri.

Naaraan sterigman skleriitit soikeat. Ductus bursaen takakolmannes leveä, heikosti kitinisoitunut, siinä 2 lyhyttä, vahvasti kitinisoitunutta reunusta, etuosa kaventunut, siinä suuri skleriitti; ductus seminaliksen liitoskohta ductus bursaen 1/3 kohdalla. Signumit suuret, sirppimäiset, tyvestä haarukkamaiset.

Lentää elo–kesäkuussa; aikuinen talvehtii.

Toukka kesä–heinäkuussa.

Talvehtivat aikuiset piiloutuvat rakennuksiin, koloihin ym. suojiin.

Toukka elää karvahorsmalla (Epilobium hirsutum) ja velholehdellä (Circaea alpina), myös maitohorsmalla (Chamaenerion angustifolium), lehtohorsmalla (Epilobium montanum) ja nukkahorsmalla (E. parviflorum), kovertaa lehtiä, harvoin siemenkotia.

Koteloituu valkeahkoon koppaan lehdelle tai lehtikarikkeeseen maahan, joskus koverteen sisälle.

Ojanvarsilla, rannoilla, penkereillä, joutomailla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Frey, H. 1860. Das Elachistiden-Geschlecht Laverna. Linnaea Entomologica 14: 180–205.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Koster, J. C. & Sinev, S. Yu. 2003. Momphidae, Batrachedridae, Stathmopodidae, Agonoxenidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Microlepidoptera of Europe 5. Apollo Books, Stenstrup. 387 s.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Riedl, T. 1984. Klucze do oznaczania owadów Polski. Część XXVII. Motyle – Lepidoptera. Zeszyt 32. Stathmopodidae, Batrachedridae, Blastodacnidae, Momphidae, Cosmopterigidae, Chrysopeleiidae. Polskie Towarzystwo Entomologiczne, Państwowe Wydawnictwo Naukowe, Warszawa–Wrocław. 106 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Stainton, H. T. et al. 1870. The natural history of the Tineina. Volume XI. John van Voorst, London. S. i–xi, 1–330, [I–VIII].