Tuikehitukoi – Elachista nobilella

Siipiväli 6,7–8 mm. Pieni laji. ♂: Pää metallisen hopeanhohtoinen, niskatupsut, keskiruumis ja siipikannet vihertävän pronssinruskeat, takareunat hopeanhohtoiset. Huulirihmat vaaleanharmaat, yläpuolelta ja kärkijaokkeesta valkeahkot. Tuntosarvet mustahkot, kärkiosasta harmaarenkaiset. Jalat harmaat, takasääret keskeltä valkotäpläiset, takanilkat valkeahkot, leveälti vaaleanharmaarenkaiset. Takaruumis kiiltävän lyijynharmaa, perätupsu kellertävä.

Etusiivet kiiltävän pronssinruskeat, kuviot hopeanhohtoiset: siiven tyvi, leveämpi takareunassa, kapenee etureunaa kohti; keskikohdan sisäpuolella ulospäin kaareva poikkivyö, usein kapea tai katkennut siipitaitteen kohdalla; kolmiomainen kostaalilaikku juuri tornaalilaikun ulkopuolella, sekä pieni, pyöreähkö distaalitäplä. Ripset tumman harmaanruskeat, niissä melko selvä, mustahko jakoviiru. Takasiivet vaaleahkon harmaanruskeat.

♀: Kuten koiras, mutta poikkivyö ei koskaan katkennut ja on hiukan leveämpi kuin koiraalla, kostaali- ja tornaalilaikku selvemmät.

Toukka hoikka, keltainen. Pää ruskea; skleriitit ruskeat. Niskakilpi muodostuu kahdesta taaksepäin levenevästä, selvästi toisistaan erillisestä levystä. Leveät, kokkareiset kitiinikerrostumat molemmissa päissä lisäävät ruskeaa väriä. Rintakilpi muodostuu kahdesta kapeasta, tyvestä nuppimaisesti paksuuntuneesta ja vahvemmin kitinisoituneesta liuskasta, joiden alapuolella on pieni, epäsäännöllisen muotoinen täplä. Peräkilpi taaksepäin puolikuumaisesti pyöristynyt ja eteenpäin tylppään kulmaan päättyvä levy; sen etupuoliskossa useita epäsäännöllisen muotoisia kitiinivahvikkeita.

Kotelo solakka, 4,2 mm, ruskehtavankeltainen. Metanotumissa ja jaokkeissa A1–A8 leveä, tumma sivuselkäjuova. Pintarakenne kohtalaisen hieno, ryppyinen, takaruumiin keskimmäisissä jaokkeissa hienoja pistekuoppia. Etusiivissä ja jaloissa lähinnä poikittaisia ryppyjä. Mesonotumissa useita kyhmyjä sivuilla ja sivuselässä pitkittäisharjanne. Pitkittäissärmät jaokkeissa A1–A9 ja metanotumissa selvät. Labrum tylppäkulmainen ja kaudaalisesti mandibuleista vähän ulkoneva. Imukärsä lyhyempi kuin etujalat; nämä keskenään rajakkain selvästi lyhyemmän matkan kuin keskijalat. Takaruumiin selkäpuolen jaokkeiden välisten rakojen takareunassa ei lovea. Tarttumakoukut A9:ssä ja A10:ssä lukuisat ja selvät, A10:ssä kahdessa ryhmässä, joista etummaiset sijaitsevat frontolateraalisesti anaalisaumaan nähden. A10 sivulta katsottuna tylppä, vatsapuolelta katsottuna tylppäpäinen.