Koivukehtokoi – Lyonetia padifoliella

Siipiväli 8–10 mm. Pää ja otsan yläosa valkeat, päälaen tupsu ruskeansekainen. Tuntosarvet hiukan etusiipeä pitemmät, tumman harmaanruskeat, scapus valkeahko. Keskiruumis valkeahko. Jalat hiukan silkinkiiltoiset, harmaansävyiset; nilkkojen jaokkeiden päät kapealti valkeahkot. Takaruumis harmaa.

Etusiivet puhtaan valkeat. Takareunan keskellä tummanruskea, hyvin viisto, ulkoreunaan suuntautunut poikkijuova, joka ei yhdy sisimpään etureunan juovaan, sen kärjestä jatkuu kapea, suora, tummanruskea juova kohti ulkoreunaa. Sisemmän dorsaalijuovan ulkopuolella takareunassa toinen, leveähkö juova, joka ulottuu takakulman yli kohti siiven kärkeä; se on joskus katkennut kahdeksi laikuksi. Etureunan ulkopuoliskossa 4 tummanruskeaa poikkijuovaa, joista sisin on hyvin viisto. Siiven kärkiosan keskellä ruosteenruskea pitkittäisvarjo, siinä pyöreä, musta täplä. Kärjen ripsissä lyhyt, mustahko tyviviiru, jonka poikki kulkee ulkoneva, mustahko koukku; ulkoreunan ripsissä kaksi tummaa jakoviirua. Joskus sisemmän dorsaalijuovan tyvipuolella takareunassa pieni, tummanruskea pitkittäislaikku, sitten tyven lähellä siiven keskilinjalla pitkittäislaikku, joka joskus ± hienona pitkittäisjuovana etureunan takana sisemmän dorsaalijuovan kärkeen ja jatkuu siihen yhtyneenä siiven kärkeen. Tummimmilla yksilöillä siiven tyvi ja etureuna leveälti tumman ruskeanharmaavarjoiset. Takasiivet harmaat.

Toukka vaaleanvihreä; suoli tummanvihreä. Niskakilvessä kaksi mustaa, pyöreää täplää, niiden ulkosivulla ja edessä sameanruskeat täplät.

Koiraan genitaalit muistuttavat kriikunakehtokoin (L. prunifoliella) omia, mutta superuncuksen haarat hiukan vahvemmat; molemmat vahvimmin kitinisoituneet, terävät gnathoksen ulokkeet selvemmin erillään.

Naaraan corpus bursaessa kaksi pyöristynyttä pullistumaa, joista toisen pinta on rakeinen. Ductus bursaen ja corpus bursaen liitoskohdassa piikkimäinen skleriitti.

Lentää heinä–kesäkuussa mahdollisesti kahtena sukupolvena; aikuinen talvehtii.

Toukka kesä–elokuussa.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää koivuilla (Betula), omenapuulla (Malus), pihlajalla (Sorbus), tuhkapensaalla (Cotoneaster) ja aronialla (Aronia). Koverre aluksi hieno käytävä ilman selvää ulostelinjaa, leviää sitten jyrkästi läiskäksi, joka laajenee kohti lehden reunaa. Joka koverteessa on vain yksi toukka.

Koteloituu lehden alapinnalle riippukeinumaiseen koppaan.

Puutarhoissa, lämpimillä rinteillä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Aarvik, L. et al. 2017. Nordic-Baltic Checklist of Lepidoptera. Norwegian Journal of Entomology – Supplement 3: 1–236.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Heckford, R. J. & Beavan, S. D. 2020. Lyonetia prunifoliella (Hübner, 1796) (Lepidoptera: Lyonetiidae): a review of the species in England and consideration of L. padifoliella (Hübner, [1813]). Entomologist's Gazette 71(4): 221–247.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Saarela, E., Sippola, L. & Salokannel, J. 2019. Koivukehtokoin, Lyonetia padifoliella (Hübner, 1913) esiintymisestä ja biologiasta Suomessa. Diamina 2019: 2–4

Schmid, J. 2024. (Wieder-)"Entdeckung" von Lyonetia padifoliella (Hübner, [1813]) in Europa ausserhalb Skandinaviens (Lepidoptera: Lyonetiidae). Taxonomie – Verbreitung – Biologie in der Schweiz. Opuscula lepidopterologica alpina IV: 1–21.

Zeller, P. C. 1848. Die Gattungen der mit Augendeckeln versehenen blattminirenden Schaben. Linnaea Entomologica 3: 248–344.