Kriikunakehtokoi – Lyonetia prunifoliella

Siipiväli 8–9 mm. Pää valkea, päälaella joitakin ruskeita karvoja. Tuntosarvet 1,25 × etusiiven pituiset, ruskeanharmaat, tyvestä valkeat, scapus kiiltävän valkea. Keskiruumis valkea. Jalat heikosti kiiltävät; etujalat valkeat, keski- ja takajalat harmaat; kaikkien nilkkojen jaokkeet mustanharmaarenkaiset. Takaruumis harmaa.

Etusiivet kiiltävän valkeat. Takareunan keskellä viisto, harmaanruskea juova, joka yhtyy etureunan sisimpään juovaan. Etureunan ulkopuoliskossa 5 harmaanruskeaa poikkijuovaa, joista sisin on hyvin viisto. Takakulmassa lyhyt, harmaanruskea juova. Siiven kärkiosan keskellä ruosteenkeltainen pitkittäisvarjo, siinä pyöreä, musta täplä. Kärjen ripsissä lyhyt, mustahko tyviviiru, jonka poikki kulkee ulkoneva, mustahko koukku; ulkoreunan ripsissä kaksi tummaa jakoviirua. Etureunassa joskus leveä, harmaanruskea varjo, jossa kaksi tummempaa mutkaa taaksepäin (f. albella (Eversmann, 1844)). Takasiivet tummanharmaat.

Toukka 5 mm, vaaleanvihreä; suoli usein tummemman vihreä; jaokkeissa T2 ja T3 pari pitkänomaisen ovaalia, läpikuultavaa, hiukan kiiltävää nystyrää, muut nystyrät huomaamattomat. Pää läpikuultava näyttäen ruumiin värin, labrum ja clypeus vaalean punertavanruskeat, otsan reunan saumat hyvin vaalean ruskeat, pistesilmät mustat; niskakilpi jakautumaton, läpikuultava, hiukan kiiltävä näyttäen ruumiin värin; peräkilpi verrattain suuri, läpikuultavan hyvin vaalean kellertävä, vihertävä tai ruskehtava.

Kotelo 4–6 mm, edestä verrattain kapea, vaaleanruskea. Otsan kärjet, poskien juova, jalkojen päät ja tuntosarvien kaudaalipuoliskon renkaat tummanruskeat. Pintarakenne hieno. Otsan ulokkeet verrattain pitkät, niiden terävät kärjet pitkät ja tyvestä hiukan raajamaisesti erillään, verrattain etäällä toisistaan.

Koiraan superuncus kitinisoitunut, sen haarat kapeat. Gnathos kitinisoitunut, sen haarojen distaaliosat yhteensulautuneet; kärjessä 3 paria ulokkeita.

Naaraan ductus bursae ohut, siinä T:n muotoinen kitinisoitunut levy lähellä corpus bursaen rajaa. Corpus bursae soikea tai kapean elliptinen, ilman signumia.

Lentää elo–kesäkuussa; aikuinen talvehtii.

Toukka heinä–elokuussa.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää kriikunalla (Prunus domestica ssp. insititia) ja oratuomella (P. spinosa). Muninta lehden alapinnan alle, etäälle lehden reunasta, usein monta munaa yhdelle lehdelle. Munintakohdan ympärille kehittyy syvennys, joka lopuksi usein jättää reiän lehteen. Sitten kapea, tuskin levenevä, mutkitteleva käytävä, suureksi osaksi leveän, punertavanruskean ulostevanan täyttämä. Käytävä levenee jyrkästi leveäksi, läpisyväksi läiskäksi, joka usein sijaitsee lehden reunassa. Toukka voi jättää koverteen ja jatkaa muualla, jopa eri lehdellä. Myös ensimmäinen läiskä voi jo sijaita eri lehdellä. Uloste hajallaan soikeina rakeina. Suurin osa ulosteesta poistetaan puolipyöreiden aukkojen kautta pitkin koverteen ulkoreunaa; osa siitä usein tarttuu silkkisäikeisiin lehden alapinnalle.

Koteloituu vihertävään koppaan, joka on kiinnitetty riippukeinumaisesti muutamalla silkkisäikeellä lehden alapinnalle. 

Lehdesniityillä, hakamailla, viljelymaiden reunoilla, puutarhoissa.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Heckford, R. J. & Beavan, S. D. 2020. Lyonetia prunifoliella (Hübner, 1796) (Lepidoptera: Lyonetiidae): a review of the species in England and consideration of L. padifoliella (Hübner, [1813]). Entomologist's Gazette 71(4): 221–247.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Kuroko, H. 1964. Revisional studies on the family Lyonetiidae of Japan (Lepidoptera). Esakia 4: 1–61.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Patočka, J. 2000. Die Puppen der mitteleuropäischen Schmetterlinge (Insecta, Lepidoptera: Überfamilie Yponomeutoidea, Familien Heliodinididae, Bedelliidae und Lyonetiidae). Linzer biologische Beiträge 32(1): 195–212.

Schmid, J. 2024. (Wieder-)"Entdeckung" von Lyonetia padifoliella (Hübner, [1813]) in Europa ausserhalb Skandinaviens (Lepidoptera: Lyonetiidae). Taxonomie – Verbreitung – Biologie in der Schweiz. Opuscula lepidopterologica alpina IV: 1–21.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Zeller, P. C. 1848. Die Gattungen der mit Augendeckeln versehenen blattminirenden Schaben. Linnaea Entomologica 3: 248–344.