Pajukehtokoi – Lyonetia pulverulentella

Siipiväli 10–13 mm. Suhteellisen vaihteleva laji. Pää ja keskiruumis harmaat, heikosti metallinhohtoiset. Tuntosarvet mustanruskeat, etusiiven pituiset. Jalat kiiltävän valkeahkot, nilkat jaokkeiden tyvistä ruskehtavat, etummaisissa tummimmin. Takaruumis ruskehtavanharmaa, perä pää valkeahko.

Etusiivet valkeat, harmaanruskehtavakehnäiset, vahvimmin etureunan takaa. Takareunassa keskikohdan sisäpuolella ruskea, usein vain täplistä muodostunut, viisto juova. Sen molemmilla puolilla yksittäisiä ruskeita täpliä. Siiven kärkiosassa kolme ruskehtavaa poikkijuovaa. Siiven kärjessä musta täplä. Ripset vaalean ruskehtavanharmaat; kärjen ripsissä lyhyt, mustahko jakoviiru, jonka poikki kulkee mustahko, häntämäinen koukku. Takasiivet vaaleanharmaat; ripset vaalean ruskehtavanharmaat.

Toukka vaaleanvihreä; pää vaaleanruskea.

Kotelo 5,0–5,3 mm, ruskehtava, lisäkkeet ja jalat tummemmat. Pintarakenne hieno, hiukan ryppyinen. Otsassa kaksi tylppää uloketta. Metanotumin kovertuma tylpän pyöristynyt. Peräpään uloke haarukan liuskojen välissä tylpän pyöristynyt, liuskat verrattain lyhyet ja tylpät.

Koiraan superuncuksen haarat yhdensuuntaiset, niiden kärjet suorat. Uncuksen kärki ylöspäin taipunut, siinä terävä, mutta matala lovi. Sivulämssä tasaleveä, pitkä, sen kärki poikkipäinen. Aedeagus heikosti taipunut, lähes tasakapea, sen kärki halkinainen.

Naaraan ductus bursaessa hiukan ostiumin etupuolella mukulamainen paksuuntuma. Corpus bursae kapean pitkänomainen, ilman signumia.

Lentää elo–kesäkuussa; aikuinen talvehtii.

Toukka elokuussa.

Lentää yöllä; tulee valolle.

Toukka elää mm. tunturipajulla (Salix glauca), kiiltopajulla (S. phylicifolia), mustuvapajulla (S. myrsinifolia), pohjanpajulla (S. lapponum) ja halavalla (S. pentandra). Muninta lehden yläpinnalle n. 10 munan pitkittäisriviksi. Koverre aluksi pieni, ruskea, täyssyvä läiskä, jossa musta uloste 3–4 samankeskisenä spiraalina. Seuraavaksi useita sekundaarikoverteita tehdään. Lopuksi melko suuri, epäsäännöllinen, läpisyvä läiskä ilman ulostetta: tämä poistetaan useiden kuutavien aukkojen läpi lehden alapinnalla.

Koteloituu taitetun lehden alapinnalle suvulle tyypilliseen koppaan.

Pajua kasvavilla paikoilla, varsinkin ojien varsilla ja soiden reunoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Landry, J.-F. et al. 2013. Shared but overlooked: 30 species of Holarctic Microlepidoptera revealed by DNA barcodes and morphology. Zootaxa 3749(1): 1–93.

Patočka, J. 2000. Die Puppen der mitteleuropäischen Schmetterlinge (Insecta, Lepidoptera: Überfamilie Yponomeutoidea, Familien Heliodinididae, Bedelliidae und Lyonetiidae). Linzer biologische Beiträge 32(1): 195–212.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Zeller, P. C. 1848. Die Gattungen der mit Augendeckeln versehenen blattminirenden Schaben. Linnaea Entomologica 3: 248–344.