Kalliokiiltokoi – Glyphipterix equitella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli 6–8,5 mm. Pää tumman harmaanruskea. Otsa harmaa. Huulirihmat valkeat, tyvi- ja keskijaoke alta pitkäkarvaiset, niissä 4 hienoa, mustaa rengasta; kärkijaoke ohut ja terävä. Tuntosarvet tumman harmaanruskeat. Keskiruumis melko tumman pronssinharmaa. Jalat tummanharmaat; kaikki nilkat hyvin tumman harmaat, terävästi valkorenkaiset. Takaruumis tummanharmaa, perätupsu vaaleampi, kärki valkeahko.
Etusiivet tumman pronssinharmaat. Etureunan ulommassa puoliskossa 5–7 valkeaa juovaa, sisin selvästi levein ja viistoin, muut joskus kirkkaan lyijynväriset keskisarassa. Takareunan keskeltä lähtee kaareva, hyvin viisto, valkea juova, joka ulottuu siiven keskilinjaan. Takakulman sisäpuolella pystysuora, hopeinen kuvio. Takakulman etupuolella kaksi hopeista täplää (vrt. heinäkiiltokoi (G. simpliciella)). Siiven kärjessä mustahko täplä. Ripset valkeat, niissä pronssinharmaa tyviviiru, joka loveutuu kärjen takapuolella; kärjen edessä tumma koukku. Takasiivet harmaat; ripset harmahtavat.
Toukka n. 6 mm, vaalean sitruunankeltainen; nystyrät pienet, mustat. Pää musta; niskakilpi mustahkonruskea, keskeltä kapean juovan jakama; peräkilpi musta; rintajalat vaaleankeltaiset, ruskearenkaiset. Jaokkeen A9 selkäpuolella lisäksi poikittainen, mustahkonruskea skleriitti.
Kuvaustekstin laatijat:
Harri Jalava
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- kalliokiiltokoi (suomi)
- Vakiintunut
- Harvinainen
Uhanalaiset lajit (LSA 2023/1066, liite 6) ?
- 2019 VU – Vaarantuneet
- 2010 NT – Silmälläpidettävät
- Lauri Kaila
- Marko Mutanen
- MVL.232
- Perhoset
- Pikkuperhoset