Sipuliverkkokoi – Acrolepiopsis assectella

Siipiväli 11,5–15 mm. Pää syvän okra, päälaki tumman harmaanruskea. Otsa musta tai ruskehtava. Huulirihmat tumman harmaanruskeat, valkeahkorenkaiset. Tuntosarvet tumman harmaanruskeat. Keskiruumis mustahko. Jalat tumman harmaanruskeat. Takaruumis harmaa.

Etusiivet tumman harmaanruskeat, ulkosarakkeesta valkeahko- tai vaaleanharmaakehnäiset. Etureunassa 1/3 kohdalla ja keskikohdan ulkopuolella suuri, tumma, häipyvä laikku ja kärjen tuntumassa 1-2 valkeahkoa hakastäplää. Takareunassa keskikohdan sisäpuolella valkea, kolmikulmainen laikku, jossa usein tummia suomuja. Sen sisäpuolella takareunassa joskus pienempi, epäselvä, valkeahko täplä. Takakulmassa valkea pilkku. Ulkosarakkeessa hakastäplien takana kaksi mustaa, joskus epäselvää pilkkua viistosti allekkain. Ripset harmaanruskeat, niissä musta jakoviiru ja niiden kärki on leveälti mustahko, keskikohdan etupuolella usein vaalea palkki, takakulmassa ne ovat kokonaan harmaat. Takasiivet harmaat.

Toukka 13 mm, hyvin vaalean vihertävänkeltainen; sukaset ohuet, vaaleankultaiset; nystyrät harmaat, vihertävänharmaarenkaiset. Pää punertavankeltainen, sen sivuilla heikkoja, tummempia laikkuja, sekä punertavanruskeat suuosat ja etuosa.

Lentää kahtena sukupolvena heinä–elokuussa ja syys–toukokuussa; aikuinen talvehtii.

Toukka touko–kesäkuussa ja elo–syyskuussa.

Lentää iltahämärissä ja yöllä; tulee valolle. Aikuinen talvehtii suojaisessa paikassa.

Toukka elää mm. purjolla (Allium porrum), ruoholaukalla (A. schoenoprasum) ja keltasipulilla (A. cepa). Koverre valkeahko käytävä tai läiskä, jossa ulostetta tai ei, putkimaisissa lehdissä tai varressa.

Koteloituu avoimeen, verkkomaiseen koppaan ravintokasville tai karikkeeseen maahan.

Puutarhoissa, niityillä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Agassiz, D. J. L. 1996. Yponomeutidae (including Roeslerstammiidae). Teoksessa: Emmet, A. M. (toim.): Yponomeutidae — Elachistidae. The Moths and Butterflies of Great Britain and Ireland 3. Harley Books, Great Horkesley. S. 39–114.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Gaedike, R. 1970. Beiträge zur Insekten-Fauna der DDR: Lepidoptera – Acrolepiidae. Beiträge zur Entomologie 20(3/4): 209–222.

von Heinemann, H. 1870. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 1. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. 1–388.

Landry, J.-F. 2007. Taxonomic review of the leek moth genus Acrolepiopsis (Lepidoptera: Acrolepiidae) in North America. The Canadian Entomologist 139(3): 319–353.

Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Zagulajev, A. K. 1989. Family Acrolepiidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 523–551.