Jäkkäräverkkokoi – Digitivalva reticulella

Siipiväli 10–14 mm. Pää kermanvalkea. Huulirihmat valkeahkot, ulkosyrjästä ruskeatäpläiset. Keskiruumis kermanvalkea.

Etusiivet valkeat, hienosti ruskehtavasirotteiset; niissä epäsäännöllisiä, kellanruskeita täpliä ja poikkivöitä. Takareunan 1/4 kohdassa oleva tumma täplä lähes kolmikulmainen. Ripset kermanvalkeat, niissä tummanruskea jakoviiru ja niiden kärki leveälti tummanruskea. Takasiivet harmaat; ripset vaaleanharmaat.

Toukka keltainen; pää vaaleanruskea, tummempireunainen.

Kotelo 4,5 mm, ruskea. Leukarihmat yläleukojen kanssa rajakkain verrattain pitkän matkan. Keskijalat peittävät imukärsän sen keskiosassa, mutta sen pää on näkyvissä. A10:ssä piikki, joka lähtee selän nystystä ja myös sivuilta. Myös joitakin perianaalikoukkuja ja pari peräkoukkua olemassa.

Koiraan sivulämssän tyviosa suuri, ilman kitinisoitunutta hammasta, siinä vain yksi sormimainen uloke; kostaalihaara ohut, sen kärki nuppimainen. Aedeagus vahvasti taipunut.

Naaraan 7. sterniitin takareuna ilman kitinisoitumia. Ostium ilman kitinisoituneita levyjä, pyramidin muotoinen.

Lentää kesä–elokuussa.

Toukka syys–toukokuussa; talvehtii nuorena.

Lentää illalla ja yöllä; tulee valolle.

Toukka elää ahojäkkärällä (Gnaphalium sylvaticum) ja norjanjäkkärällä (G. norvegicum), aluksi kukinnoissa ja varressa. Talvehtimisen jälkeen nuori toukka tekee kapean käytävän, joka alkaa lehden tyvestä; ulostevana kapea, sijaitsee usein toisessa reunassa. Se voi jättää koverteen ja aloittaa uuden jälleen muualla. Myöhemmin koverre on paljon leveämpi; suurin osa ulosteesta poistetaan. Vanhempana elää vapaana kukinnoissa.

Koteloituu uuteen koverteeseen.

Kuivilla niityillä ja kedoilla; ruderaateilla, pientareilla; kuivilla ja karuilla kankailla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Gaedike, R. 1970. Beiträge zur Insekten-Fauna der DDR: Lepidoptera – Acrolepiidae. Beiträge zur Entomologie 20(3/4): 209–222.

von Heinemann, H. 1870. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 1. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. 1–388.

Korri, N. 2011. Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit: julkaisun toinen päivitys 2011. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 2/2011: 1–97.

Patočka, J. & Turčáni, M. 2005. Lepidoptera pupae. Central European species. Apollo books, Stenstrup. Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Välimäki, P. & Mutanen, M. 2015. Jäkkäräverkkokoin [Digitivalva reticulella (Hübner, 1796)] ja sen ravintokasvin ahojäkkärän (Gnaphalium sylvaticum) esiintyminen Kuusamon Rukalla 2014–2015. Baptria 40(3): 73–79.

Zagulajev, A. K. 1989. Family Acrolepiidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 523–551.