Punekaalikoi – Rhigognostis incarnatella

Siipiväli 16–21 mm. Pää valkeahko, vaaleanharmaa tai beesi. Otsa metallinharmaa. Huulirihmojen keskijaoke karkeasuomuinen, sisäpinnalta vaaleankellertävä, ulkoa mustatäpläinen; kärkijaoke savenkeltainen, kärjen lähellä musta rengas. Tuntosarvet ruskehtavanbeesit, niiden kärkipuoliskossa kaksi tai kolme mustaa täplää, scapus valkosuomuinen. Keskiruumis ruskehtava. Jalat ulkopuolelta musta- ja ruskeankeltatäpläiset, varsinkin nilkat; takareidet ja -sääret sisäsivulta yksivärisen savenkeltaiset.

Etusiivet syvän punertavanruskeat (vrt. metsäkaalikoi (R. schmaltzella)), siipitaitteen kohdalta mustahkonruskeat. Dorsaalijuova kermanvärinen, sitä rajaa terävästi etupuolelta aaltoileva, valkeahko viiru. Etu- ja takareunassa pieniä, mustia pilkkuja. Kärkialue oranssinruskea. Ripset 2/3 tyvestä punertavanruskeat, kärkikolmannes savenkeltainen, mustapilkkuinen; niissä kolme ruskehtavaa jakoviirua. Takasiivet harmaat, kärjestä hiukan tummemmat.

Toukka vihreä; selkä- ja sivujuova hiukan tummemmat. Pää ja niskakilpi hienosti mustahkotäpläiset.

Kotelo 7,0–8,5 mm, ruskea, koiraalla tummat sivuselkäjuovat. Pintarakenne kohtalaisen hieno – hieno. Imukärsä lyhyempi kuin keskijalat. Jaokkeen A10 selkäpuolella 2 paria teräviä okia.

Koiraan sivulämssä jonkin verran pitempi kuin metsäkaalikoilla, ja sen ulko-osassa ei niin silmiinpistävän leveää ulkonemaa ylöspäin. Saccus suunnilleen yhtä pitkä kuin sivulämssä ja 2 kertaa lyhyempi kuin aedeagus. Aedeaguksen ulkosivulla 25–30 hammasta.

Naaraan antrumin ja ductus bursaen välinen siirtymä symmetrisesti taipunut. Ductus bursaen etuosa heikommin kitinisoitunut.

Lentää elo–kesäkuussa; aikuinen talvehtii.

Toukka kesäkuussa.

Lentää päivällä ja yöllä; tulee valolle.

Toukka elää hammasjuurella (Cardamine bulbifera) ja litulaukalla (Alliaria petiolata), löyhässä kudoksessa.

Koteloituu ohueen kotelokoppaan ravintokasvin lehden alapinnalle.

Lehtimetsissä.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Baraniak, E. 1992. Gatunki z rodzaju Rhigognostis Staudinger, 1857 (Lepidoptera, Plutellidae) w Polsce. Wiadomości Entomologiczne 11(3): 161–167.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Kyrki, J. 1989. Reassessment of the genus Rhigognostis Zeller, with descriptions of two new and notes on further seven Palaearctic species (Lepidoptera: Plutellidae). Entomologica scandinavica 19(4): 437–453.

Patočka, J. 1999. Über die Puppen der mitteleuropäischen Schmetterlinge (Insecta: Lepidoptera): Überfamilie Yponomeutoidea: Familien Yponomeutidae, Plutellidae und Acrolepiidae. Linzer biologische Beiträge 31(1): 381–420.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Steudel, W. 1873. Eine neue Plutella. Entomologische Zeitung 34: 340–342. Stettin.

Zagulajev, A. K. 1989. Family Plutellidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 473–522.