Illakkokoi – Plutella porrectella
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Siipiväli 14.8-17.2 mm. Pää okranvalkea, sen keskellä harmaanruskea juova. Keskiruumis okranvalkea, siipikannet kirkkaanruskeat. Etusiivet vaaleanokrat, varjomaisesti valkeahkojuovaiset. Etu- ja takareunassa mustahkoja täpliä. Takareunan tuntumassa valkeahko pitkittäisjuova, joka tekee kolme mutkaa eteenpäin, sen etupuolella okranruskea varjo ja joitakin mustahkoja suomuja, tummimmillaan lähempänä takareunaa olevissa kohdissa. Diskaalitäplät muodostuvat tumman harmaanruskeista viiruista. Ulkoreuna okranruskea, mustatäpläinen. Takasiivet vaaleanharmaat.
Koiraan sivulämssä 1.5 kertaa leveyttään pitempi, sen kärkiosa pitkänomainen, selvästi teräväkärkinen. Aedeagus pitempi kuin saccus.
Naaraan VII vatsakilpi normaalisti kehittynyt. Ductus bursae antrumin edestä vahvasti leventynyt; bulla seminalis pieni, pyöristynyt, hyvin näkyvissä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- illakkokoi (suomi)
- Vakiintunut
- Harvinainen
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Marko Mutanen
- Hyönteiset ja hämähäkkieläimet
- Perhoset
- Pikkuperhoset