Luumutarhakoi – Argyresthia albistria
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Siipiväli 8–10,5 mm. Pää valkea, silmien ympäriltä ruosteenkellertävä; otsa kiiltävä, kellertävänvalkea. Huulirihmat kiiltävän valkeat, ulkopinnalta kalpeankellertävät. Tuntosarvet valko- ja tumman harmaanruskearenkaiset. Keskiruumis valkea, siipikannet okranruskeat. Jalat silkinkiiltoisen kellertävänvalkeat; etusäärien etupuolella ruskea pitkittäisjuova, niissä, kuten keskisäärissä, 4 ruskeaa pilkkua; takasääret valkeahkot, vain sisemmän ulkokannuksen kärki ruskea; kaikki nilkat valkeat, jaokkeiden päät ruskeat. Takaruumis tummanharmaa, peräpää valkeahko.
Etusiivet okranruskeat, purppuranruskeapeitteiset, varsinkin keskeltä ja ulkosarakkeesta. Dorsaalijuova kapea, valkea, suippeneva, ulottuu 1/3 kohdalle. Takareunassa takakulman lähellä okranvalkea alue. Ripset harmaat, siiven kärjen ympärillä ruskehtavat, niissä siinä kaksi tummaa jakoviirua. Takasiivet harmaat.
Toukka valkeahko–vaaleanvihreä, jaokkeiden välit punertavat. Pää tummanruskea; niska- ja peräkilpi oliivinruskeat.
Kotelo verrattain vanttera, 3,4–3,7 mm, vaalean punaruskea. Pintarakenne kohtalaisen hieno, poikkiryppyinen tai -uurteinen, takaruumiissa myös nystyinen. Leukarihmat etujalkojen kanssa vahvasti ja epämääräisesti kaartaen rajakkain ja verrattain pitkän matkan tuntosarvien kanssa. Jaokkeessa A10 vatsapuolelta katsottuna 2 paria kremasterin koukkuja. Kremasterin tyvellä laterokaudaalisesti anaalialan suhteen ei sivulle suuntautuneita koukkuja tai piikkejä. Takimmaiset perianaalikoukut muita suuremmat.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Genitaalit muistuttavat kirsikkatarhakoin (A. pruniella) omia. Koiraan sivulämssä enemmän kuin 3 kertaa lyhyempi kuin aedeagus ja vähemmän kuin 2 kertaa 8. tergiitin V:n muotoisen skleriitin pituus — viimeksimainitun molemmilla puolilla on pari kimppua pitkiä, tummanruskeita suomuja.
Naaraan signum muistuttaa profiililtaan liitävää haukkaa ylhäältä katsottuna.
Elinkierto
Lentää kesä–elokuussa.
Toukka loka–toukokuussa; talvehtii pienenä.
Elintavat
Lentää päivällä ja yöllä; tulee valolle.
Toukka elää luumulla (Prunus domestica), oratuomella (P. spinosa) ja myrobalaanilla (P. cerasifera). Muninta yksittäin kaarnanrakoihin tai vanhan verson alapinnalle. Toukat kuoriutuvat n. kahdessa kuukaudessa. Nämä talvehtivat ja kovertavat keväällä kukkaversoissa.
Koteloituu löyhään, kellertävään kotelokoppaan maahan.
Elinympäristö
Puutarhoissa, lehdesniityillä, hakamailla.
- ;
Viitteet
Agassiz, D. J. L. 1987. The British Argyresthiinae and Yponomeutinae. Proceedings and Transactions of the British Entomological and Natural History Society 20(1): 1–26.
Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.
Friese, G. 1969. Beiträge zur Insekten-Fauna der DDR: Lepidoptera – Argyresthiidae. Beiträge zur Entomologie 19(7/8): 693–752.
Gershenson, Z. S. 1989. Family Argyresthiidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 456–472.
von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.
Huemer, P. 1988. Kleinschmetterlinge an Rosaceae unter besonderer Berücksichtigung ihrer Vertikalverbreitung (excl. Hepialidae, Cossidae, Zygaenidae, Psychidae und Sesiidae). Neue Entomologische Nachrichten 20: 1–376.
Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.
Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111: 1–221.
Patočka, J. 1998. Die Puppen der mitteleuropäischen Argyresthiinae (Lepidoptera, Yponomeutoidea, Yponomeutidae). Beiträge zur Entomologie 48(1): 179–200.
Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.
Zeller, P. C. 1847. Die Argyresthien. Linnaea Entomologica 2: 234–302, [II].