Tuomitarhakoi – Argyresthia semifusca

Siipiväli 10–13 mm. Pää valkea, silmien alapuolelta ja otsan yläreunasta sekä silmien yläreunasta tuntosarvien takaa ruosteenkellertävä; otsa kiiltävä, kellertävänvalkea. Huulirihmat kiiltävän valkeat, ulkopinnalta kalpeankellertävät. Tuntosarvet valko- ja mustarenkaiset, scapus valkea, alapuolelta kellertävä, etureunassa kellertäviä ripsiä. Keskiruumis valkea, siipikannet ruosteenruskeat. Jalat kiiltävän kellertävänvalkeat; etujalat etupuolelta ruosteenkeltaiset; etu- ja keskisäärissä kolme ruskeaa täplää; kaikki nilkat valkeat, jaokkeiden päät yläpuolelta ruskeat, takanilkkojen vahvemmin; takasääret kärjestä ruskehtavat. Takaruumis harmaa, naaraan peräpää valkeahko.

Etusiivet harmahtavanruskeat, heikosti purppuransävyiset. Valkea dorsaalijuova leveä, enemmän kuin 0,33 kertaa etusiiven levyinen, ulottuu takakulmaan, 1/2 kohdassa tummanruskean, nelikulmaisen täplän katkaisema. Etureunassa valkeaa riipustusta ja sen ulko-osassa kolme tai neljä valkeaa hakastäplää. Ripset siiven kärjen ympärillä ruosteenruskehtavat, kärjestä tummemmat, muualla ruskehtavanharmaat, takakulmassa valkeahkotyviset. Takasiivet harmaat; ripset kellertävänharmaat.

Toukka vihertävänharmaa; selkäjuova heikosti roosa. Pää tummanruskea; niska- ja peräkilpi vaaleanruskeat

Kotelo verrattain suuri, 4,1–4,4 mm, hunajanruskea. Pintarakenne ryppyinen, takaruumiissa nystyinen. Kremaster dorsoventraalisesti litistynyt, selkä- ja vatsapuolelta katsottuna kolmiliuskainen; sen keskiliuska kärjestä poikkipäinen, sen kulmissa pitkä sukanen; sivuliuskoissa vielä paljon pitemmät sukaset sekä sivuilla kremasterin tyvellä pienempi sukanen.

Koiraan genitaalit muistuttavat kirsikkatarhakoin (A. pruniella) omia, mutta tegumen ilman karkeiden sukasten ryhmää. 8. tergiitin V:n muotoinen skleriitti teräväkulmainen, sen haarat kapeat, heikot.

Naaraan ostiumin takana pitkä, sauvamainen skleriitti. Signumissa pari pienihampaista, heikosti taipunutta sarvea tylpässä kulmassa toisiinsa nähden ja  melko mlyhyt ja kapea keskilevy.

Lentää heinä–elokuussa.

Toukka touko–kesäkuussa.

Lentää päivällä ja yöllä; tulee valolle.

Toukka elää tuomella (Prunus padus), myös pihlajalla (Sorbus aucuparia) ja orapihlajalla (Crataegus), nuoressa, mutta ei enää vihreässä versossa. Voidaan havaita heikosta äkämästä ja verson estyneestä kehityksestä, myös reiästä, joka voi olla osittain täytetty ulosteella tai kehrätty kiinni irronneen silmusuomun kanssa. Asutut versot näivettyvät selvästi.

Koteloituu kaksinkertaiseen koppaan maahan.

Lehtimetsissä, metsänreunoilla.

Lepiforum

Moth Dissection UK

Plant Parasites of Europe

Svenska fjärilar

Agassiz, D. J. L. 1987. The British Argyresthiinae and Yponomeutinae. Proceedings and Transactions of the British Entomological and Natural History Society 20(1): 1–26.

Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 544 s.

Friese, G. 1969. Beiträge zur Insekten-Fauna der DDR: Lepidoptera – Argyresthiidae. Beiträge zur Entomologie 19(7/8): 693–752.

Gershenson, Z. S. 1989. Family Argyresthiidae. Teoksessa: Medvedev, G. S. (toim.): Keys to the Insects of the European Part of the USSR IV: Lepidoptera, part 2. Oxonian Press Pvt. Ltd, New Delhi. S. 456–472.

von Heinemann, H. & Wocke, M. F. 1877. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Zweite Abtheilung. Kleinschmetterlinge. Bd. 2. Heft 2. C. A. Schwetschke & Sohn, Braunschweig. S. i–iv, 389–825, 1–102.

Huemer, P. 1988. Kleinschmetterlinge an Rosaceae unter besonderer Berücksichtigung ihrer Vertikalverbreitung (excl. Hepialidae, Cossidae, Zygaenidae, Psychidae und Sesiidae). Neue Entomologische Nachrichten 20: 1–376.

Meyrick, E. 1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.

Patočka, J. 1998. Die Puppen der mitteleuropäischen Argyresthiinae (Lepidoptera, Yponomeutoidea, Yponomeutidae). Beiträge zur Entomologie 48(1): 179–200.

Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.

Zeller, P. C. 1847. Die Argyresthien. Linnaea Entomologica 2: 234–302, [II].